Kuntamme eivät ole kuolemassa – Kuhmoinen mukana 50 kuntajohtajan julistuksessa

13anneheusala_sävy

Olemme vahvasti elossa, emmekä luovuta! Kuhmoinen on mukana julistuksessa, jossa kuoleviksi leimattujen kuntien johtajat kuoppaavat huhupuheet kurjistuvista kunnista.

Suomen Kuvalehden 5. tammikuuta julkaisema Kuolevat kunnat -artikkeli sai aikaan vilkkaan keskustelun. Siinä lähivuosien aikana kuoleviksi listattiin 57 kuntaa, joilla ei uskottu olevan edellytyksiä jatkaa itsenäisinä ja elinvoimaisina kuntina.

Kuoleviksi julistetuissa kuntien kunnanjohtajat ovat nyt sisuuntuneet. Yhteensä 50 kunnan kunnanjohtajat ovat allekirjoittaneet tänään julkaistun julistuksen, jossa todistetaan, että kunnat ovat edelleen vahvasti elossa. Mukana julistuksessa on myös Kuhmoisten kunta, sillä kunnanjohtaja Anne Heusala on yksi julistuksen allekirjoittajista.

Julistuksessa todetaan muun muassa, että kunnan elinvoimaa ei voi mitata ikäjakauman tai valtionosuuksien mukaan, vaan sen perusteella, miten hyvin kunta palvelee kuntalaisia ja kehittää ennakkoluulottomasti toimintaansa. Julistuksessa todetaan, että esimerkiksi kausiasujat lisäävät kuntien elinvoimaa.

Alla on kuntien elinvoimaisuusjulistus luettavissa kokonaisuudessaan.

Anna Karhila

 

50 kuntajohtajaa julistaa kuntiensa elinvoimaa

Suomessa on käynnissä erikoinen keskustelu ja vastakkaisasettelun hakeminen maaseudun ja kaupunkien välillä. Tälle keskustelulle on tyypillistä hämmentävien ilmaisujen käyttäminen maaseudusta ja alueen kunnista. ”Kurjistuva nälkä Suomi”, ”kuolevat kunnat”, ”etelän elätit”, listaa voi jatkaa. (Kertoipa Tuomas Enbuske Iltalehden kolumnissaan 10.3.2017, että ”Haja-asutusalueilla kasvaminen leikkaa lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään.”)

Suomen Kuvalehti selvitti kuolevat kunnat (5.1.2017). Kaatuvat kunnat kunta-analyysissa arvioitiin, että 57 suomalaista kuntaa kaatuu lähivuosina tai saavat lisäaikaa sote-uudistuksen ansiosta. Mitä nyt sitten? Lyömmekö lapun luukulle ja hanskat tiskiin? Haluamme tällä kirjoituksella tuoda esille, että olemme elossa. Ymmärrämme varsin hyvin toimintaympäristömme haasteet ja toisaalta sen potentiaalin, joka meillä on. Monella meistä menee lisäksi ihan hyvin myös taloudellisesti.

Usein kunnan elinvoimaa mitataan sen väestön määrällä. Asukaslukuaan kasvattavia kuntia pidetään yleisesti elinvoimaisina. Kunnan paremmuuttahan ei kuitenkaan ratkaise sen koko väestömäärällä mitattuna vaan sen kyky toteuttaa sille annettua perustehtävää, joka on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Pienissä ja väestöä menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti. Pysyvän asutuksen lisäksi useissa johtamissamme kunnissa on runsaasi kausiasujia, jotka ovat tärkeä voimavara niin kunnalle kuin alueen yrityksille.

Usein keskustelussa viitataan myös valtionosuuksiin. Valtionosuuksia ei mielestämme voi käyttää elinvoiman mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus, vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä.

Me niin sanottujen kuolevien kuntien kuntajohtajat emme ala kaivamaan vielä omaa hautaamme, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä. Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve, eli halu vaikuttaa, ei muutu. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

 

Kari Kuuramaa, Enonkosken kunnanjohtaja
Jari Penttilä, Halsuan kunnanjohtaja
Merja Olenius, Hartolan kunnanjohtaja
Riitta A. Tilus, Heinäveden kunnanjohtaja
Seppo Ruhanen, Hirvensalmen kunnanjohtaja
Markku Lappalainen, Ilomantsin kunnanjohtaja
Linda Leinonen, Isojoen kunnanjohtaja
Kirsi Virtanen, Jämijärven kunnanjohtaja
Markku Vehkaoja, Kannonkosken kunnanjohtaja
Viljo Kurvinen, Karijoen kunnanjohtaja
Pekka Kanervio, Kinnulan kunnanjohtaja
Jukka Matilainen, Koski Tl kunnan kunnanjohtaja
Anne Heusala, Kuhmoisten kunnanjohtaja
Veijo Katara, Kustavin kunnanjohtaja
Eero Ylitalo, Kyyjärven kunnanjohtaja
Tiina Heikka, Lapinjärven kunnanjohtaja
Esko Ahonen, Lestijärven kunnanjohtaja
Jarkko Määttänen, Lieksan kaupunginjohtaja
Reijo Urtti, Luhangan kunnanjohtaja
Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunnanjohtaja
Kari Jokela, Merijärven kunnanjohtaja
Arto Ylönen, Miehikkälän kunnanjohtaja
Erkki Pyökkimies, Multian kunnanjohtaja
Heikki Jaakkola, Padasjoen kunnanjohtaja
Vesa Huuskonen, Parikkalan kunnanjohtaja
Pertti Severinkangas, Pelkosenniemen kunnanjohtaja
Sami Baas, Pellon kunnanjohtaja
Juha Torniainen, Pertunmaan kunnanjohtaja
Vilma Kröger, Pielaveden kunnanjohtaja
Eero Mattsson, Pomarkun kunnanjohtaja
Heli Knutars, Posion kunnanjohtaja
Esko Rautiainen, Puolangan kunnanjohtaja
Matias Hilden, Puumalan kunnanjohtaja
Kristiina Järvenpää, Rantasalmen kunnanjohtaja
Risto Niemelä, Rautalammen kunnanjohtaja
Unto Murto, Rautavaaran kunnanjohtaja
Seppo Rajala, Ristijärven kunnanjohtaja
Eeva Kyrönviita, Ruoveden kunnanjohtaja
Tuula Luukkonen, Rääkkylän kunnanjohtaja
Erkki Parkkinen, Sallan kunnanjohtaja
Tapio Iso-Mustajärvi, Savitaipaleen kunnanjohtaja
Antti Mulari, Savukosken kunnanjohtaja
Viveka Lanne, Siikaisten kunnanjohtaja
Rinna Ikola-Norrbacka, Sulkavan kunnanjohtaja
Marketta Kitkiöjoki, Sysmän kunnanjohtaja
Vesa Rantala, Taivassalon kunnanjohtaja
Petteri Ristikangas, Tervon kunnanjohtaja
Tytti Määttä, Vaalan kunnanjohtaja
Leena Mustonen, Valtimon kunnanjohtaja
Pasi Lievonen, Vesannon kunnanjohtaja

1 Comment on "Kuntamme eivät ole kuolemassa – Kuhmoinen mukana 50 kuntajohtajan julistuksessa"

  1. Pirkan Pirkko | 19.3.2017 at 23:43 | Vastaa

    Heh heh, vai julistuksllla elinvoima pakotetaan kuntiin. Julistakaa nyt Kuhmoisiin 100 henkilön vuotuinen väestönkasvu, 500 liittyjää laajakaistaan ja 200 rakentajaa kaavoitettaville tonteille. Aloittaa voisi vaikka siitä, että muulalla asuvat kunnan viranhaltijat, yrittäjät ja lehtitoimittajat muuttavat ensimmäisinä Kuhmoisiin.

Vastaa