MIKÄ ON se palvelu, jota lähes kaikki Kuhmoisiin muuttaneet kehuvat? Asiaa on tullut puitua tällä palstalla kenties aiemminkin, mutta hyvää kelpaakin kehua – nimittäin meidän kirjastoa. Kiitossanoja satelee muiltakin kuin uusilta kuntalaisilta: Paikalliset lukutoukat osaavat arvostaa verovaroin ja hankerahoin ylläpidettävää palvelua, ja vierailevat taiteilijat hämmästelevät alakerran galleriatiloja.
Kiitosta saavat muun muassa laajat aukioloajat ja hyvä asiakaspalvelu. Kirja- ja lehtivalikoima on kattava, ja jos jotain ei hyllystä löydy, toimii Keski-kirjaston seutuvarauspalvelu vikkelästi ja veloituksetta. Kirjasto ei ole enää vain lainaamo vaan kyläläisten olohuone ja tapahtumien järjestäjä.
Yksi keino kitkeä heikkoa sisälukutaitoa ja sivistää kuntalaisia on pitää kirjaston ovet avoinna.
Tämän lehden keskiaukeamalla puhutaan kirjoista, kirjoittamisesta ja lukemisesta. Ahkera lukuharrastus voi olla alkusysäys kirjoitusharrastukselle, mutta lukemisella on monia muitakin hyviä vaikutuksia – eikä haittavaikutuksia käytännössä lainkaan. Sen vuoksi jokainen euro, jonka kunta panostaa asukkaidensa lukutaitoon ja -mahdollisuuteen, on tärkeä.
Lukeminen ei ole pelkkä tekninen suoritus, jonka hallitseminen helpottaa oppimista ja auttaa saamaan tietoa ympäröivästä maailmasta. Lukemisella on kognitiivisia vaikutuksia: Se kehittää päättely- ja ajattelutaitoja ja parantaa muistin ja aivojen terveyttä. Kirjojen parissa vietetty aika lisää empatiaa, avartaa maailmankuvaa ja tukee viestintätaitoja. Siinä vain muutama esimerkki lukuharrastuksen hyödyistä.
Lukutaito heikkenee, mutta niin tekee myös sisälukutaito. Ihmiset lukevat eteensä saamastaan tekstistä sen, mitä haluavat, ja jättävät osan lukematta. Ilmiö on tuttu sosiaalisesta mediasta sekä siellä harjoitetusta populismista. Yksi keino kitkeä heikkoa sisälukutaitoa ja sivistää kuntalaisia on pitää kirjaston ovet avoinna.
Katja Sirviö
