Uusi yleislääkäri kehottaa ikäihmisiä nauttimaan elämästä, mutta miettimään myös omaa hoitotahtoaan

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ

KUHMOINEN ON saanut uuden yleislääkärin Pia Viikilän työpariksi. Timo Keso työskentelee Kuhmoisten terveysasemalla kahtena päivänä viikossa. Lisäksi hän on saavutettavissa etänä yhtenä päivänä viikottain.

– Hakuvaiheessa kerrottiin, että Kuhmoisissa ei ihan kokoaikaista työpanosta tarvittaisi, vaan töitä olisi jaettu myös Kangasalle tai Pälkäneelle. Kun halusin tehdä täällä kaiken, mitä teen, ja osa-aikaista työtä toivoin, niin tämä käy oikein luontevasti näin, Keso iloitsee.

Keson virka Kuhmoisissa on vakituinen. Valkeakoskelaiselle Kuhmoinen ei ole paikkakuntana tuttu, mutta työ pienellä terveysasemalla on.

– Olin pitkään Hauholla töissä ja sen jälkeen Tuuloksessa. Olen aina tykännyt työskennellä pienellä terveysasemalla, siksi tämäkin työ kiinnosti, Keso kertoo.

Keso saattaa mieltymyksineen olla poikkeus lääkärien keskuudessa. Etenkin nuoria lääkäreitä on ollut vaikea saada pienille paikkunnille.

– Ja on vieläkin vaikea saada. Yksi syy on se, että nuorissa lääkäreissä on paljon autottomia, Keso sanoo ja kertoo, kuinka valkeakoskelaistenkin lääkäreiden työmatka Tampereelle on työläs huolimatta toimivasta joukkoliikenteestä.

Viime vuodet Keso on työskennellyt kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden lääkärinä. Näin ollen ikäihmiset ovat tulleet hänelle tutuksi.

– Niistä ajoista, kun olen työskennellyt neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa, on monta vuotta. Onneksi Pialle on sopinut tämä työnjako, hän huolehtii niistä. Toki minäkin vastaanotolla hoidan esimerkiksi lasten korvatulehduksia ja muita akuuttiasioita, Keso sanoo.

KESO EI vielä tämänhetkisen kokemuksensa perusteella halua tehdä yleistyksiä siitä, kuinka kuhmoislaiset ikäihmiset voivat, mutta sanoo, että monesti mielekäs tekeminen sekä runsas hyötyliikunta pitävät ihmiset kunnossa ja virkeinä.

Viime vuosina vanhuspuolelta keräämänsä kokemuksen perusteella Keso kehottaa ikäihmisiä miettimään omia toiveitaan sille ajalle, kun mahdollisesti joutuu turvautumaan läheisten ja kotihoidon apuun, esimerkiksi muistisairauden iskiessä.

– Ihmiset toki elävät hetkessä, mutta suhteellisen pieni osa on miettinyt hoitotahtoa: miten haluaisi tulla hoidetuksi ja missä asua. Mitä enemmän läheiset näistä asioista tietävät, sitä parempi ikäihmiselle itselleen, Keso sanoo.

Ihmisten elinikä on pidentynyt viime vuosikymmeninä. Kesokin on ehtinyt sen nähdä 25-vuotisen lääkäriuransa aikana. Hänen uransa alkuaikoina terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettiin 70-80 -vuotiaita, nyt hoidettavat ovat 90-vuotiaita.

– Siinä on tapahtunut selkä muutos. Ikääntyminen on ollut viime vuosikymmeninä ilmeisen onnistunutta. Nyt, kun ollaan entistä korkeammassa iässä toimintakykyisiä, asutaan itsenäisesti ja hoidetaan omat asiat, niin kannattaa hoitaa hyvin myös verenpaineeseen, kolesterooliin ja mahdollisesti verensokeriinkin liittyviä asioita, Keso muistuttaa.

Harkinta hoitotavoitteesta joustamisesta kuuluu lääkärille, ja sitä tehdään vain, jos hoidolla näyttää olevan haittoja. Esimerkiksi verenpainetta ei ole hyvä hoitaa lääkkeillä liian alas, jos elimistön verenpaineen säätely on heikentynyt ja seisomaan noustessa esiintyy pyörtymiselle altistavaa liian matalaa verenpainetta.

– Hoitojen hyötyjen ja haittojen punnitseminen korostuu korkeassa iässä. Nuorten eläkeläisten on kuitenkin tärkeä hoitaa itseään täysillä, Keso sanoo.

Ikääntyminen on ollut viime vuosikymmeninä ilmeisen onnistunutta.

UKK-INSTITUUTTI ON laatinut myös yli 65-vuotiaiden liikuntasuositukset ja ravitsemukseenkin löytyvät omat ohjeistuksensa. Keso puhuu niiden puolesta ja korostaa suosituksessa mainitun monta kertaa päivässä tapahtuvan pienenkin liiikuskelun ja lihasten käytön hyötyjä. Tärkeää on kuitenkin myös elämästä nauttiminen.

– Jossain määrin on hyvä pyrkiä tosi hyviin arvoihin ja saada runsaasti liikuntaa, mutta pakkomielteisyyskään ei ole hyvä. Ihmiset ovat usein sellaisia, että osa tekee terveytensä eteen kaiken ja enemmänkin ja osa on heitä, joilla olisi paljonkin korjattavaa, hän toteaa.

Ylipaino kiusaa suomalaisia, mutta ikäihmisillä se on Keson mukaan harvoin ongelma.

– Ja vaikka olisikin, niin laihduttaminen ei ole kovin suositeltavaa, koska silloin tahtovat lihaksetkin hävitä.

Yksi hyvinvoinnin peruselementti on riittävä uni. Ikäihmisiäkin uniongelmat toisinaan kiusaavat, ja tarvittaessa Keso kehottaa kääntymään lääkärin puoleen. Ongelmien hahmottaminen voi olla vaikeaa, mutta syynmukainen hoito olisi tärkeintä.

– Lääkehoito ei ole ollenkaan ensisijainen hoito unettomuuteen. Elämäntapa-asiat sekä oma suhtautuminen nukkumiseen ovat oleellisia hoitokeinoja. Päivisin pitäisi kertyä väsymystä, siihen auttavat ulkoilu ja ihmisten tapaaminen, Keso kertoo.

Toki joskus unettomuudessa voi olla kyse levottomista jaloista tai uniapneasta, mikä on nykyisin yleistä. Silloin lääkehoito tai ylipainehengityshoito voivat tulla kyseeseen.