TEKSTI & KUVAT PÄIVI HOTOKKA
Monialaisuutta, sesonkeja, sirpaleisuutta ja keikkatöitä ehkä kaukanakin. Tällaista on kuhmoislaisten yrittäjien arki yhä useammin. Kun 2 000 asukkaan kunnassa on noin 230 yritystä, asiakkaita on saatava kunnan ulkopuoleltakin.
Kuhmoisten Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Sari Liehu antaa esimerkin omasta työstään. Hänet tunnetaan lounaskahvilan yrittäjänä, mutta häneltä voi tilata myös pitopalvelun, yksityistilaisuuden tai toiveiden mukaisen kakun.
Liehu kokee, että tämä kesä oli kahvilalla hiljaisempi kuin moniin vuosiin. Lounasasiakkaita kävi, mutta kahvilan terassilla ei istuskeltu samalla tavalla kuin ennen. Syitä saattaa olla useita: kolea alkukesä, ihmisten heikentynyt taloustilanne ja asiakkaiden jakautuminen useiden kesäkahviloiden kesken.
Puheita hiljaisesta kesästä Liehu on kuullut myös muualta, esimerkiksi järveltä ja satamista – niin Kuhmoisista kuin muualtakin.
– Siksi olen itsekin herkempi lähtemään muualle tilausten perässä, jotta saa laskut maksettua. Yhdestä keikasta voi saada saman rahan kuin kahden tai useammankin päivän kahvilamyynnistä.
Sari Liehu näkee myös hyviä puolia siinä, että käy muualla töissä ja kurkistaa oman kuplansa ulkopuolelle. Keikalta vois saada virtaa ja ideoita aiempaan tekemiseen. Samalla on mahdollisuus markkinoida omaa paikkakuntaa ulkopuolisille.
Kahvilassa kesä on tärkeä sesonki, mutta Kuhmoisissa on myös yrityksiä, joiden kiire ajoittuu muille vuodenajoille. Päijät-Tilin yrittäjän Henni Järvisen työsesonki on alkuvuonna, tammikuulta toukokuulle, jolloin yritysten tilinpäätösten pitää valmistua.
Järviseltä taloushallintopalveluja ostavat kuhmoislaiset yritykset, mutta asiakkaita on myös muualta Suomesta etelästä pohjoiseen. Hän palvelee asiakkaitaan toimistolla Toritien varrella ilmoitettuina aukioloaikoina, mutta yrittäjän työaika ei jää tähän. Koska päiväasiointi ei kaikille sovi, Järvinen tapaa asiakkaita ja hoitaa puheluita myös iltaisin. Viikonloppuisin saattavat työllistää erilaiset kokoukset.
Tilinpäätöskauden jälkeen keväällä alkavat kotona maatilan työt olla kiireisimmillään.
Järvinen näkee työssään myös muiden yrittäjien kiirekaudet. Kuhmoisissa ne osuvat yleensä joko kesälle tai talvelle, mutta on myös niitä, jotka ovat saaneet vakiinnutettua asemansa markkinoilla niin, että työtahti on tasainen ympäri vuoden.
– Mielestäni Kuhmoisten yrityksillä on pääsääntöisesti hyvä tilanne, mutta yhä useammin täysi työllisyys ja kasvu edellyttävät kuntarajojen ylittämistä – sekä työntekijöille että asiakkaille.
Korona vaikutti moneen alaan, mutta siitä on nyt päästy yli.
Järvinen pohtii, että korona-aikana moni yrittäjä joutui muuttamaan liiketoimintaansa ja haki uusia suuntia. Se on luontaistakin, jos yrittäjällä on osaamista ja lahjakkuutta eri aloilta.
– Jos haluaa jatkaa yrittäjänä, pitää uskaltaa kokeilla uutta. Ilman sitä ei voi yrittää, koska yrittämisessä on aina mukana riskinottoa.
Sari Liehu muistuttaa, että onneksi kaikilla aloilla notkahdukset eivät yleensä tapahdu yhtäaikaisesti.
Lue myös: Yrittäjäyhdistys odottaa kutsuja kylään
