Köyhän kuhmoislaisen yksinhuoltajan pojasta kasvoi arvostettu opetusneuvos

Kuhmoisten Sanomat oli tarkkaan luettu viesti kotiseudulta. Erityistä arvostusta ja kiinnostusta kotiseudun paikat ja ihmiset saivat, kun selvisi, että Topikin kuului laajaan Virmailan sukuun. Sen jäsenlehteen mahtui muistelmia, ja jokakesäistä sukujuhlaa kannatti odottaa, tietää Seppo Unnaslahti Topi Rantasesta kertoa.

TEKSTI SEPPO UNNASLAHTI

KUVAT KATJA SIRVIÖ

Viime marraskuussa tuli kuluneeksi sata vuotta Toivo Johannes Rantasen syntymästä. Hänen lähes satavuotinen elämänkaarensa on poikkeuksellinen paitsi pituutensa, myös työnsä vaikuttavuuden kannalta sekä vielä siksi, että syntymässä saadut lähtökohdat olivat erittäin vaatimattomat – eihän köyhän yksinhuoltajan pojalla voinut olla korkeita odotuksia 1920-luvun maalaisyhteisössä.

Kun sata vuotta oli kulunut, Topi oli laajasti tunnettu ja arvostettu pedagogi koulumaailmassa, jyväskyläläinen vaikuttaja, jota muistelivat omat lapset, lastenlapset ja lastenlapset perheineen. Häntä muistelivat entiset oppilaat sekä kollegat koulumaailmasta ja aivan tavalliset ihmiset, joiden elämää Topi oli sivunnut, ollut neuvomassa ja kannustamassa.

Topi oli opetusneuvoksen arvoon korotettu, 35-vuotisen uran kulkenut äidinkielen lehtori, joka toimi 1958–88 opetusharjoittelun ohjaajana Jyväskylän Normaalikoulussa. Se oli osa Jyväskylän yliopistoa.
Lapsuus- ja kansakouluvuosina hänestä tuli Topi, ja Topina hänet tunnettiin korkeakoulupiireissäkin. Hän syntyi Kuhmoisten Ruolahdessa 18.11.1924 ja kuoli Sotainvalidien sairaskodissa Jyväskylässä 29.8.2022. Sadan vuoden täyttymistä juhlittiin suvun ja ystäväpiirin voimin viime marraskuussa Jyväskylässä.

Juhlapäivänä julkistettiin muistokirja Topi Rantanen 1924–2022.

Lähes 400 sivun verran kerrotaan lapsesta, koululaisesta, sekatyömiehestä, suojeluskuntalaisesta, sotainvalidista, ylioppilaasta, aikuisopiskelevasta perheenisästä, täsmällisestä opettajasta, opettajakuntaa puolustavasta räväkästä järjestömiehestä, historian harrastajasta, ahkerasta mielipidekirjoittajasta, kirjallisuuden suurkuluttajasta ja pitkinä eläkevuosina liikuntakyvyn menettäneestä, mutta tarkasti maailmanmenoa seuraavasta ja terävästi kantaa ottavasta suomalaisesta.

Mikä oli Topin suhde Kuhmoisiin ja miten hänen kulkemansa matka on edes mahdollinen? Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan viikon neljä Kuhmoisten Sanomissa. Näköislehden irtonumeron voi ostaa Lehtiluukusta.

Be the first to comment on "Köyhän kuhmoislaisen yksinhuoltajan pojasta kasvoi arvostettu opetusneuvos"

Vastaa