Kaapolla on halu ja lupa vahtia

Heli Syvälahti kuvailee koiraansa Kaapoa epätyypilliseksi palveluskoiraksi, jolla ei ole lainkaan miellyttämisenhalua eikä huumorintajua. Sen vuoksi Syvälahti sanookin sen olevan haastavin hänen koiristaan. Edellisetkin koirat ovat olleet rottweilereita: –Tykkään vahtikoirista. Ja ehkä jonkin verran myös haasteista. 

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ 

Kaikki koirat tarvitsevat lajin- ja rodunomaista liikuntaa, muistuttaa Kennelliitto tiedottaessaan valtakunnallisesta koiranpäivästä.  Sitä ovat tullet hakemaan kuusivuotias rottweiler Kaapo sekä kolmevuotias staffordshirenbullterrieri Ninja. Omalla vuorollaan ja luvan saatuaan koirat lähtevät etenemään osoitettuun suuntaan, kumpikin omalla tyylillään ja tahdillaan, ja halutun hajun osuessa nenään ampaisevat sitä kohti. Hajun päästä löytyy ihminen, maalimies, ja runsaat herkut.

– Tämä treenaaminen on juuri sitä lajinomaista toimintaa. Täällä mökillä on iso aidattu piha ja kotona on iso aidattu piha, joilla Kaapo pääsee tekemään erilaisia aktiviteetteja ja pääsee toteuttamaan myös sitä, mihin se on jalostettu, eli vahtimaan, Kaapon omistaja Heli Syvälahti kertoo.

Syvälahti ja Piia Arrenius kertovat harrastavansa koiriensa kanssa henkilöhaun lisäksi muun muassa tottelevaisuutta, jälkeä ja noseworkia.

Ninjan mielestä kaikki on ihanaa ja pitää tehdä täysillä. Piia Arreniuksen mukaan Ninja on opettanut paljon koiran lukemisesta, tilannetajusta ja ennakoinnista. – Mikään sohvaperuna tämä ei ole, vaan tarvitsee liikettä ja pään käyttöä. 

– Fiiliksen mukaan. Jos koirat eivät jaksa tokoilla, lajia vaihdetaan lennosta. Hyvä fiilis on se, mitä haetaan. Lopputuloksena kaikilla on kivaa, Arrenius sanoo. 

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään lehden ilmestymispäivänä torstaina 24. huhtikuuta. Tiedotteessaan Kennelliitto ”haluaa muistuttaa koiranomistajia ihmisen parhaan ystävän merkityksestä”. 

Syvälahdelle ja Arreniukselle koirat ovat paitsi ystäviä myös kokonaisvaltaisia perheenjäseniä siinä, missä ihmisetkin. Kunnioitus koiran ja ihmisten välillä on molemminpuolista. Usein lomareissut suunnitellaan sen mukaan, mihin koiran voi ottaa mukaan.

– Koiran hoitamiseen osallistuu koko perhe. Tytärkin tykkää treenata Kaapon kanssa, Syvälahti kertoo.

– Staffin hyvä puoli on se, että se tykkää olla kaikessa mukana. Ja huono puoli on se, että se tykkää olla kaikessa mukana. Meillä kenenkään ei tarvitse tehdä mitään yksin, vaan koira rakastaa kaikkia, Arrenius jatkaa.

Koirakulttuuri on Arreniuksen ja Syvälahden mukaan muuttunut parissa vuosikymmenessä. Siinä missä ennen ”laitettiin koira kuriin”, nyt asioita opetetaan positiivisen vahvistamisen kautta. Sillä tavalla Arreniuskin on päässyt Ninjan kanssa hyviin tuloksiin.

Arki ja elämä koiran kanssa ei tarkoita kummallekaan luopumista mistään. Elämäntapa on valittu silloin, kun koiran on päättänyt hankkia.

– Mietin enemmän sitä, mitä minä voin tarjota koiralle ja mitä voimme yhdessä tehdä. Kun itse olen aina viihtynyt ulkona, niin koira ja koiraharrastukset ovat sujahtaneet siihen hyvin, Arrenius sanoo. 

Millainen koirakulttuuri Kuhmoisissa on ja miten koiran koulutus on parissa kymmenessä vuodessa muuttunut? Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan viikon 17 Kuhmoisten Sanomissa. Voit ostaa näköislehden irtonumeron Lehtiluukusta.

Be the first to comment on "Kaapolla on halu ja lupa vahtia"

Vastaa