TEKSTI INKERI HAARLA-KETTUNEN
Kuhmoisiin saatiin kansallisena veteraanipäivänä lottien ilmavalvonnan muistolaatta. Laatta sai arvoisensa paikan Kuhmolan ikiaikaiselta hirsiseinältä.
Kansallisen veteraanipäivän juhlassa Kuhmoisten seurakuntakodilla Pirkanmaan Lottaperinne ry:n puheenjohtaja Sofia Vikman kiitteli puheessaan veteraaneja itsenäisen Suomen rakentamisesta ja siitä, että monella mittarilla mitattuna saamme elää parhaassa ja vapaassa maassa. Itsenäisen Suomen puolustamisessa ja myös rakentamisessa naisten panos on ollut mittaamattoman arvokas.
Vuosina 1920–1944 toiminut Lotta Svärd -järjestö oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisjärjestö. Enimmillään siihen kuului noin 240 000 jäsentä. Rauhan aikana järjestön yksi tärkeimmistä tavoitteista oli tarjota koulutusta jäsenilleen. Koulutuksen avulla lottajärjestö pystyi luomaan organisaation, jolla oli erittäin hyvät toimintavalmiudet sota-ajan poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Lottaperinteen tarkoituksena on säilyttää lottien muisto ja henkinen perintö. Veteraanit toivovat, ettei heidän perintöään unohdettaisi silloinkaan, kun he itse eivät ole sitä enää seuraaville sukupolville välittämässä. Vastauksemme ja lupauksemme heille on perinnetyö, josta kansallisena veteraanipäivänä paljastettu muistolaatta on hyvä esimerkki.
Perinnetyöllä on keskeinen asema maanpuolustustyön vaalimisessa.
On tärkeä varmistaa, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla on tarpeeksi tietoa siitä miten, miksi ja millaisin uhrauksin itsenäistä ja vapaata Suomea on puolustettu ja rakennettu, ja miksi sitä kannattaa puolustaa tulevaisuudessakin.
Lopuksi Sofia Vikman kiitteli kuhmoislaisia lottaperinteen vaalijoita, joiden ansiosta ilmavalvonnan muistolaatta saatiin toteutettua.
Muistolaatan paljastustilaisuudessa Kuhmolassa Inkeri Haarla-Kettunen kertoi kuhmoislaisten ilmavalvontalottien toiminnasta sota-aikana.
Juttu on julkaistu viikon 18 Kuhmoisten Sanomissa. Voit ostaa näköislehden irtonumeron Lehtiluukusta.
