TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
KUHMOISTEN KESKUSTAN osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä kunnan verkkosivuilla jo muutaman viikon ajan. Viime viikon tiistaina 22. päivä tammikuuta kaavaluonnoksen esitteli yleisölle sen laatineen Rambollin maankäytön projektipäällikkö Minna Lehtonen.
Vähälukuinen yleisö suhtautui kaavaluonnokseen melko maltillisesti. Eniten ihmetystä herätti kaavaluonnoksesta kokonaan puuttuva kevyenliikenteenväylä 24-tien varteen pohjoisen suuntaan.
– Sydän syrjällään katselen päivittäin, kun koululaiset menevät Kirjonurmen tallille. Olisi tosi tärkeää, että he voisivat kevyenliikenteenväylää käyttää ja se olisi kunnan imagonkin kannalta tärkeä, sanoi Jouko Simola ja huomautti, että kyseinen kevyenliikenteenväylä vastaisi myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jotka Kuhmoistenkin kaavaluonnoksessa on mainittu.
Kyseiset alueidenkäsittelytavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen, tehokas liikennejärjestelmä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö, elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto.
Simolan näkemykseen yhtyi Veikko Mattila, joka pohti myös sitä, voisiko 24-väylää saada pientareet rakentamalla leveämmäksi.
Lehtonen sekä kaavaluonnoksen varsinainen projektipäällikkö Petteri Laamanen lupasivat että asia käydään läpi ehdotusvaiheen valmistelussa vuoropuheluna liikenneasioista vastaavien viranomaistahojen kanssa. Samalla arvioidaan, onko osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen tarvetta laatia liikenneselvitystä.
Sydän syrjällään katselen päivittäin, kun koululaiset menevät Kirjonurmen tallille. Olisi tosi tärkeää, että he voisivat kevyenliikenteenväylää käyttää.
Jouko Simola
VUONNA 2021 kaavahanketta alulle pantaessa maankäyttöjaostossa istunut Ossi Simola kysyi, tuliko missään myöhemmässä vaiheessa esiin suunnitelma voimalinjan varteen kaavoitettavasta 50-100 hehtaarin alueesta, joka olisi tarkoitettu teollisuuden käyttöön – viisi vuotta sitten kun asiasta oli puhetta.
Täydellistä vastausta Simola ei kysymykseensä saanut, sen sijaan Eero Ikonen huomautti, että parhaillaan uusittavan Fingridin voimalinjan yhteyteen olisi aiheellista varata paikka sähköasemalle.
– Orivedentien varressa on useita kymmeniä hehtaareita kunnan maita, ja yksityisiä jo hakattuja maita. Siinä olisi hyvä paikka rakentaa jotain energiahommaa, joka tarvitsee yhteyden maakuntaverkkoon, Ikonen sanoi.
Liisa Brander-Keskinen osoitti huolensa jätevedenpuhdistamosta:
– Se tuntuu aina vain piiputtavan. Voiko olla, että sille jouduttaisiin varaamaan uutta rakennuspaikaa ja onko se mahdollista laittaa optiona kaavaan?
– Tämän tyyppisten hankkeiden osalta joudutaan pohtimaan todennäköisyyksiä – onko sellaiselle todella tarve. Ja mekanismit kaavan muuttamiseen ovat kyllä olemassa, jos jos nyt arvioidaan, että todennäköisyys uuden putsarin tarpeelle ei ole niin merkittävä, että sitä pitäisi nyt ottaa huomioon, vastasi Kimmo Malin.
Orivedentien varressa on useita kymmeniä hehtaareita kunnan maita, ja yksityisiä jo hakattuja maita. Siinä olisi hyvä paikka rakentaa jotain energiahommaa.
Eero Ikonen
KESKUSTELUA KÄYTIIN myös taajaman pohjoispuolisesta liittymästä, jonka turvallisuuteen ja läpäisykykyyn toivottiin puututtavan. Valta- ja kantatiet (muun muassa) eivät kuitenkaan kuulu kunnan hallinnoimiin tiealueisiin, vaan niistä kunnan tulisi tehdä vaikuttamistyötä valtion suuntaan.
Puhetta herätti myös kaavaluonnoksen liitteenä julkaistu 225-sivuinen rakennusinventointi. Eero Ikonen huomautti, että inventoinnissa on runsaasti vanhentunutta tietoa, kuten virheellisiä talojen nimiä, ja vaati päivittämään tiedot tämän päivän tasolle.
Projektipäällikkö Lehtonen tunnisti Ikosen huomaaman ongelman:
– Tämä on pikkuinen ongelma joka kunnassa. Kun rakennusinventoinnin laatii joku ulkopuolinen, niin erityisesti nimissä tulee kompastumisia. Olisi hyvä, jos kunnan sisältä saataisiin tarkkaa tietoa. Myös maakuntamuseo on katsomassa aineistoa ja sieltä tulee varmasti palautetta siitä, miten raportissa esitettyjä asioita kannattaa tarkentaa.
Lehtosen mukaan virheistä on käytävä keskustelua: päivitetäänkö raportia vai huomioidaanko ne kaavaselostukseen jonkinlaisena listana.
Kun rakennusinventoinnin laatii joku ulkopuolinen, niin erityisesti nimissä tulee kompastumisia.
Minna Lehtonen
KESKUSTAN OSAYLEISKAAVOITUKSEN tavoitteena on kaavaluonnoksen selostuksen mukaan luoda edellytykset Kuhmoisten elinvoiman säilymiselle tulevaisuudessa. Lehtosen ja Laamasen mukaan elinvoiman edistämiseen tai säilyttämiseen liittyvä ohjaus on yleiskaavatason suunnitelmissa yleispiirteistä ja ennemmin mahdollistavaa kuin rajaavaa.
– Elinvoimaisuuden ylläpitämiseen liittyen kaavaan on muun muassa osoitettu uusien elinkeinoelään alueiden lisäksi mahdollisuus harjoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta elinkeinotoimintaa myös ensisijaisesti asumiselle varatulle paikalle, Lehtonen ja Laamanen kommentoivat sähköpostitse.
Uudelle asuinrakentamiselle on osoitettu aluevarauksia ensisijaisesti nykyisiin kuntakeskuksen palveluihin tukeutuen ja keskustan elinvoimaa tukien. Vorikanniemessä säilytetään loma-asumismahdollisuudet jatkossakin. Matkailun edistämiseen liittyvää kaavallista ohjausta on osoitettu sekä satama-, palvelu-, maatila- sekä luontoympäristöihin. Kaavaluonnoksessa arvokkaan kulttuuriperinnön, luonto- ja maisema-arvojen tunnistaminen ja vaaliminen sekä ihmisten ulkoiluun ja virkistykseen liittyvät kaavamerkinnät ovat puolestaan osa elinympäristöihin liittyvää elinvoimaisuuden edistämistä ja/tai säilyttämistä.
Kaavaehdotus on nähtävillä sekä kunnanvirastolla että kunnan verkkosivuilla helmikuun 6. päivään asti.
