TEKSTI KATJA SIRVIÖ
Kuluvan valtuustokauden viimeisessä kokouksessa käytiin kiivasta sanaharkkaa kunnan vesimaksuista.
Kunnanvaltuustolle annettiin tiedoksi kuntaa koskevan arviointikertomud vuodelta 2024. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan Juha Simolan (kok) esittelemässä arviointikertomuksessa todetaan, että jätevedenpuhdistamon talousarvion toteuma on vuonna 2024 ollut -278 000 euroa ja että tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tavoitteen ja toteuman välinen poikkeama on edelleen liian suuri.
Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta kysyykin, kuinka paljon veden kuutiohintaa tulisi nostaa, jotta laitostoiminnan tulos saataisiin positiiviseksi.
– Tarkastuslautakunta suosittelee edelleen vesimaksutaksojen korottamista, jotta vesihuollon tappiollista toimintaa ei tarvisisi komensoida verovaroin, Simola totesi.
Avoin Kuhmoinen -ryhmän valtuutettu Osmo Puukila ilmaisi arviointikertomuksesta puhuttaessa huolensa siitä, kuinka kunnassa on varaa ylläpitää tappiollista 24-hallia ja suunnitella Sahanrannan keittiön uusimista, kun samaan aikaan puhutaan vesimaksujen korottamisesta.
– Tuossa esitettiin vesimaksujen korottamista. Kannattaisi ensin miettiä tappiollisia kiinteistöjä ja katsoa sieltä rahaa kotiin päin, että ei tarvitse niitä pitää veronmaksajien rahoilla. Jotta voisimme pitää yleishyödykkeet, joita kaikki tarvitsevat, kohtuullisen hintaisina, Puukila sanoi.
Valtuuston kokousta johtanut Silmu Sarvala (sdp) huomautti, että 24-halli on tällä hetkellä teknisen toimen varikkoa lukuunottamatta vuokrattu.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Paajanen (kok) puolestaan kertoi, että syy sille, että 24-hallin lämmitysjärjestelmää ei ole uusittu selkeästä syystä.
– Tekemättä jättäminen on jossain määrin suunniteltu. Syksy näyttää, tarvitaanko investointia vai ei. Hallin tappiot on minimoitu niin pieneksi kuin mahdollista. Viime talvi oli leuto ja siitä selvitään todennäköisesti plus-miinus-tuloksella, Paajanen selvitti.
Puukila jatkoi painostustaan siitä, kuinka satamaan ja Sahanrantaan tehtyjen investointien pitäisi tuoda kuntaan rahaa ja kehotti vertaamaan olemassa olevia sopimuksia Padasjoen vastaaviin.
– Kun samaan aikaan puhutaan vesimaksujen korottamisesta. Vesi on kuitenkin kaikkia meitä kuntalaisia koskeva hyödyke. Meidän täytyy miettiä sitä, mikä meidän rahankäytössä tukee kaikkia kuntalaisia.
Elinvoimajaoston puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki (kok) totesi, että jaostossa on perehdytty Padasjoen tekemisiin ja että sataman alueesta ei tule kunnalle kultakaivosta, vaan se olisi hyvä saada toimimaan kohtuullisesti.
– Sitten tähän vesimaksuun. Kaikki kuntalaiset eivät saa kunnalta vettä. Ainoastaan taajama-alueella olevat. Ei se minua lohduta yhtään, paljonko kunnassa vesi ja jätevesi maksavat. Minä maksan ne itse. Tänä päivänä edellytetään kunnan konserniyhtiöiltä, että jokainen toimii vähintään nollatuloksella, tai positiivisella, että niihin voidaan investoida. En minä halua maksaa kirkonkylän vesimaksuja, Säynätjoki kommentoi Puukilan ajatusta.
Säynätjokea komppasi Simola, joka sanoi että kuntalaisia on muuallakin kuin kirkonkylän veden piirissä ja esitti jatkokysymyksen, onko Puukila sitä mieltä, että sivukylille tuetaan jollain muulla tavoin sitä heidän omasta kaivosta ottamaa vettä.
– Totta kai meillä on sivuseudulla ihmisiä, eihän sille mitään voi. Monet heistä tulee keskustaan, kun ikää tulee. Tarkoitin, että vesi pysyy jollain tavalla kohtuullisena heille, jotka keskustassa asuvat. En halua, että asiasta tarvitsee erikseen saivarrella. Ymmärrän, että puhdistamo pitää pitää kunnossa, Puukila kommentoi.
Eero Ikonen (kok) kehotti Puukilaa olemaan sotkematta vesitaksaa muihin asioihin. Ikosen mukaan kunnan vesitaksa on täysin väärin tehty ja kunnassa on vuosikausia sponsoroitu liian halpaa vettä muilla verovaroilla.
– Nyt se pommi räjähtää käsiin. Vedetään kirkonkylän vesihinnat siihen, mikä laskennallinen kustannus on, niin sen jälkeen kenenkään ei tarvitse sponsoroida tappiollista vettä, Ikonen sanoi.
