Ei vain esiintymistä, vaan myös maadoittumista

Juhani Nummela (vasemmalla) verestää kansakoulun aikaisia muistojaan näyttelemisestä, Kirsti Porttila (oikealla) on teatterin innokas penkkiurheilija. Henna Valkeamäki (keskellä) uskoo teatteriharrastuksen antavan paljon taitoja myös elämään teatterin ulkopuolella.

Teatteri-ilmaisun harjoitteiden tekeminen antaa ihmisille paljon ilman, että he ovat teatterialan ammattilaisia tai edes haluavat sellaisiksi. Sitä mieltä on Kuhmoisissa Orivedenseudun kansalaisopiston kursseja ohjaava näyttelijä ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Henna Valkeamäki. Valkeamäen vetämiä kursseja ovat aikuisten teatteri, burleskitanssi sekä tanssi- ja liikeimprovisaatio.

– Näillä kursseilla oppii hyväksymään omia puoliaan, heittäytymään, rentoutumaan, olemaan läsnä, kuuntelemaan omaa kehoaan sekä muita ihmisiä. Se kantaa arkielämän puolella aivan varmasti, Valkeamäki sanoo.

Samanlaista palautetta hän on saanut kurssilaisilta vuosien varrella: Teatteri-ilmaisu on antanut rohkeutta niihin tilanteisiin, joita elämä on eteen heittänyt.

Teatterin tekemiseen liittyy Valkeamäen mukaan toisinaan mielikuva kiivasvauhtisesta tekemisestä, jatkuvasta ”heilumisesta ja riehumisesta” ja kokoaikaisesta ”häröilystä”. Valkeamäki haluaa kumota mielikuvan ja sanookin teatterin perustuvan tosi paljon kuunteluun.

– Kaverin kuunteluun, oman kehon kuunteluun, keskittymiseen ja läsnäoloon – niitä taitoja harjoitellaan paljon. Maadoittuminen ja rauhoittuminen tekevät meille hyvää. Toki täysiä riehumisellekin on hetkensä.

Ylläolevat taidot ovat niitä, jotka älypuhelimien kanssa eletyssä nykyelämässä helposti unohtuvat. Lasten- ja nuorten teatterikursseja vetävä Valkeamäki on nähnyt teknologian aiheuttaman muutoksen nuorissa. Se alkoi kymmenen vuotta sitten, mutta on vain voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana.

– Tämä on suurin teatteriurani aikana tapahtunut muutos: Osalla nuorista on vaikeus rauhoittua, olla läsnä, olla paikallaan ja kuunnella ohjeita. Koenkin, että teatteriohjaajana minulla on tärkeä rooli siinä, että arkeen tulee hetkiä, jolloin kännykät laitetaan pariksi tunniksi äänettömälle ja reppuun.

– Uuden oppiminen antaa paljon rohkeutta ja voimaa. Hyvä ryhmä tukee meidän henkistä tasapainoa, ja juuri tässä ajassa on tärkeää, että ihmiset löytävät ryhmiä, joihin voivat tuntea kuuluvansa, Henna Valkeamäki sanoo.

Valkeamäen mukaan ilman kännyköitä vietetty parituntinen ei ole tuottanut nuorille ongelmia. Päinvastoin – se antaa nuorille turvallisen tilan heittäytyä teatteriharjoitusten maailmaan.

– Tunneilla saatetaan tehdä omilla kehoilla kaikkea outoa tai pitää outoja ääniä. Osallistujien pitää voida luottaa siihen, että kukaan kaveri ei ole kuvaamassa ja laittamassa videoita näkyviin, Valkeamäki sanoo.

Orivedenseudun kansalaisopiston opinto-oppaassa tarjotusta Valkeamäen viidestä kurssista kolme toteutui. Lapsia ja nuoria ei vielä löytynyt tarpeeksi tanssin ja teatterin kursseille, mutta Valkeamäen mukaan mikään ei estä tarjoamasta kursseja jatkossa uudestaan isommalla ikähaitarilla.

Lauantai-illan jo hämärtyessä aikuisten teatteriryhmäläiset keskittyvät improvisaatioteatteriin.

– Siinä ei ole valmiita repliikkejä. Mennään ikään kuin tyhjyyteen, kuunnellaan, mitä näyttelijäkaveri tarjoaa, ja hyväksytään se, Valkeamäki sanoo.

Kurssilaisilla on erilaisia kokemuksia teatterista. Joku on näytellyt kansakoulussa, toinen kuluttaa teatteria penkkiurheilijana. Valkeamäen mukaan tavoitteena on tutkia teatteri-ilmaisua eri näkökulmista sekä sytyttää kipinä, jolloin taitoja voidaan syventää seuraavilla kursseilla.

Toinen toteutunut kurssi on tanssi- ja liikeimprovisaation kurssi. Kuten nimikin kertoo, kurssilla ei toteuteta valmista koreografiaa vaan liikutetaan kehoa erilaisten impulssien ja mielikuvien mukaan.

– Valmiin koreografian opiskelu on suomalaisille ehdottomasti paljon helpompaa. Sellaisilla kursseilla on enemmän väkeä. Mutta tällä kurssilla ei haeta oikeaa tai väärää tapaa liikkua, vaan jokainen liikkuu, niin kuin parhaalta tuntuu.

Kolmas lauantai-iltapäivän kursseista on burleskitanssi. Laji nousi hurjaan suosioon joitakin vuosia sitten. Median kirjoittelu burleskista on tasaantunut, mutta Valkeamäen vetämät kurssit ovat yhä täynnä.

– Nykyään voi jo kertoa, että lavalla nähtävä esittävä burleski on eroottista taidetta, vaikka alkuun sitä eivät esiintyjätkään myöntäneet. Meidän tunneillamme tehtävä burleski on iloista kuntoliikuntaa, johon otetaan liikkeitä lavalla nähtävästä burleskista. Hikoilemme vaatteet päällä ja teemme lihaskuntoa ja kehonhallintaa. Leima on ehkä kahvakuulatuntia tuhmempi, ja saa ollakin, mutta itselläni rupeaisivat posket punottamaan enemmän twerkkaustunnilla, Valkeamäki nauraa.

Twerkkaus on tanssityyli, jossa keskitytään alaraajoihin ja erityisesti pepun pyöritykseen.

Halusi sitten punaiset posket, voimaantumiskokemuksen, oppia olemaan läsnä tai tutustua teatterin tekemiseen suosittelee Valkeamäki hyppäämään näyttämötaiteiden pariin.

– Uuden oppiminen antaa paljon rohkeutta ja voimaa. Hyvä ryhmä tukee meidän henkistä tasapainoa, ja juuri tässä ajassa on tärkeää, että ihmiset löytävät ryhmiä, joihin voivat tuntea kuuluvansa.

Artikkeli on julkaistu viikon 42 Kuhmoisten Sanomissa. Voit lukea lehden maksutta Lehtiluukussa.

Be the first to comment on "Ei vain esiintymistä, vaan myös maadoittumista"

Vastaa