ON OLLUT ilo huomata, että paikallislehti ei ole jättänyt lukijoitaan taaskaan kylmäksi. Lukijapostia-palstalla käyty keskustelu on kirvoittanut kommentteja puolesta ja vastaan. Osa toivoo, että Avoin Kuhmoinen -ryhmän kunnanvaltuutettu Osku Puukilan kirjoituksia ei julkaistaisi lainkaan, osa on pahoittanut mielensä Puukilalle suunnatuista vastauksista. Osaa närästää lehden linja sallia lukijapostien kirjoittaminen nimimerkillä.
Kuhmoisten Sanomien toistaiseksi ainoana täyttä työaikaa tekevänä toimittajana olen saanut vetää ääriviivat sille, minkälaista paikallislehteä haluan tehdä. Yksi alusta asti vaalimistani arvoista on keskustelu. Lukijoille tarjottu mahdollisuus keskusteluun lehden sivuilla on yksi keino osallistaa heitä ja tehdä näin ollen paikallislehti heille tärkeäksi. Ja tokihan avoin keskustelu mahdollistaa tekojen kyseenalaistamisen, tiedon jakamisen ja monipuolisen mielipiteiden vaihdon.
Osakeyhtiön pyörittämän lehden tekeminen on myös bisnestä. Viime viikkojen lukijapostit ovat keränneet verkossa 1 200–1 700 lukukertaa ja parisen kymmentä kommenttia. Juuri toteutettu lukijatutkimus osoitti, että lukijapostit ovat pääkirjoituksen ohella yksi säännöllisimmin luetuista palstoista paikallislehdessä.
Perustuslain sananvapaus sisältää ennakkosensuurin kiellon. Julkaistujen lukijapostien julkaisematta jättämiseen ei ole ollut journalistista perustetta.
OLEN KUULLUT, että luettavissa olevat lukijapostit on nähty halventavina, solvaavina ja kunniaa loukkaavina. Edellä mainituista vain viimeinen on rikosnimike. ”Joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon. Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa –.”
Edellä lainatun Finlexin sanoihin peilaten Kuhmoisten Sanomissa ei ole syyllistytty kunnianloukkaukseen.
Kunnanvaltuutettuna Osku Puukila on paikallinen julkisuuden henkilö ja ottaa itse aktiivisesti tilaa muun muassa paikallislehden sivuilla. Ensimmäistä kertaa allekirjoittaneen aikana hän on saanut vastauksia väitteisiinsä ja epäilyksiinsä. Hän on saanut äänestäjiltään suoraa palautetta toiminnastaan. Se, tai eriävä mielipide, ei ole solvaus. Nimimerkin käyttäminen ei vähennä annetun viestin arvoa, eikä oman nimen käyttäminen puolestaan tee harkitsemattomista ja sopimattomista sanoista harkittuja ja tilanteeseen sopivia.
KUHMOISTEN SANOMAT jatkaa toistaiseksi valitsemallaan linjalla, mutta kannustaa yhä lukijoita antamaan palautetta lehdestä. Sen tekotapa ei ole kivitauluun hakattu.
Paikallislehden tehtävä ei ole kätkeä mielipahaa aiheuttavia negatiivisia asioita ja antaa ymmärtää, että pitäjässä paistaa aina aurinko. Sen tehtävä on jakaa tietoa, puhua siitä, mistä kuntalaisetkin puhuvat ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Hyvässä hengessä, ja erilaisia näkemyksiä kuunnellen.
Katja Sirviö, toimittaja






5 kommenttiaKommentoi
Erittäin hyvin laitettu päätoimittajalta. Lehti on nykyään virkistävä, monimuotoinen verkkolehti ja näköislehti. Nimimerkki-mahdollisuus on kiinnostava lisä, lehteä pitää vilkuilla nykyään ihan harva se päivä. Lehti tänä päivänä elää hyvin ajassa, ajan trendeissä mukana ja uudistunut. Positiivista palautetta lukijoilta ei sivuilla juuri ole näkynyt. Hyvä Katja. Jatka samoilla linjoilla.
Lyhyt lisäys; mitä muuta noin laajaa ja jatkuvaa julkaisua saa mistään muualta, vain kahdella eurolla viikko. Haloo !
Toimitukselle, miksei muillekin lukijoille pohdittavaksi; Tulisiko nimimerkin takaa kirjottavalle olla ”lukittuna” vain yksi ja sama nimimerkki ? Oli jo esimerkkiäkin saman nimimerkin käytöstä. Toimitus kuitenkin tietää kirjoittajat. Nykytilanne saattaa johtaa melkoiseen hulabalooseen, villiin länteen. Vai pysytäänkö vain ”demokratiassa” jossa kaikki on kaikille luvallista. Toisekseen, olisiko se sanan vapauden rajoittamista että valitut eli itse sellaisiksi halunneet valtuutetut käyttäisivät vain omaa nimeään, jos nyt yleensäkään suurin osa heistä julkisesti mihinkään kantaa edes ottaa, mutta varsinkin kuntaan ja politikointiin liittyvissä aiheissa. Nykyään suuri osa vaalikarjasta ei taida tietää valittujen omia kantoja, muuta kuin karrikoiden valtuustossa noin 20 vs 1. Valtuutetuksi uudelleenkin pyrkivien ajatuksia olisi hyvä tietää uurnille kivuttaessa. Ja kommentoikaa hyvät ihmiset kirjoituksia nyt aktiivisemmin kun siihen on kerrankin annettu hieno mahdollisuus. Nimimerkillä tai omalla nimellä.
Oli mainio lukea Katja Sirviön avoin ja vuorovaikutteinen linjaus Kuhmoisten Sanomien politiikasta. Oma lisäykseni on seuraava, kuntatalouden näkökulmasta, jota tein työkseni Suomen kuntien parissa, kuntia vertaillen. Kuntatalouden tuki ja turva on elävä paikallislehti ja ainakin yksi kriittinen valtuutettu kunnanvaltuustossa. Jos elävä paikallislehti puuttuu, kunta muuttuu journalistiseksi erämaaksi, joka altistuu sisäpiirin ratkaisuille. Niille on tunnusomaista, ettei niiden taustoja haluta nähdä julkisuudessa ja julkisuuden puuttuminen tarjoaa epäkohdille kasvualustan. Toinen tekijä on taas kriittinen kunnanvaltuusto tai ainakkn yksi valtuutettu: hyvässä sopassa on sopivasti suolaa. Mutta onko sitä joskus liikaa, tai liian vähän? Sen arviointi on tapauskohtaista ja jää lukijoiden arvioitavaksi. Nimimerkkien käytön salliminen on myös perusteltua, mutta samalla niitä on syytä rajoittaa yksi nimimerkki per henkilö, kuten nimimerkki ”Sama” esittää. Nyt Kuhmoisten Sanomat on mielestäni onnistunut välittämään näin vapaa-ajan asukille elävän kuvan kunnan tapahtumista.
Asiaan saadaan helpotusta, kun aletaan käyttää enemmän mielikuvitusta nimimerkkien käytössä. Tässä joitakin nimimerkkejä, joita ei ehkä kannata käyttää. VERONMAKSAJA, YKSI MONIEN PUOLESTA, LUKIJA, LUKIJA 2 tai 3, VAPAA-AJAN ASUKAS/VAPPARI, YMPÄRIVUOTINEN ASUKAS, PETTYNYT, ÄÄNESTÄJÄ, KUHMOISLAINEN, SIVUSTA SEURANNUT, SILMINNÄKIJÄ tai KYLILLÄ PUHUTAAN.