KYSYMYKSET KUHMOISTEN SANOMAT
1. Kerro kahdella lauseella, miksi olisit hyvä valinta Kuhmoisten kunnanjohtajaksi?
– Olen työhöni sitoutunut, ahkera ja idearikas, johdan esimerkillä ja minulla on neljän vuoden työkokemus ja asiantuntijuus kunnanjohtajan monipuolisista tehtävistä sekä monipuolinen kunnanjohtajan työtä tukeva muu työkokemus. Tekisin työtä kunnassa, joka on minulle tuttu noin yhdeksän vuoden ajalta ja jonka valoisaan elinvoimaan ja vahvaan tulevaisuuteen uskon aidosti.
2. Yksi tuntee Päijänteestä, toinen Päijälän erikoiskokeesta ja kolmas miettii kamarimusiikkijuhlia. Millaisia ajatuksia pirkanmaalainen kylä nimeltä Kuhmoinen sinussa herättää?
– Minulle Kuhmoinen on vahvan paikallisidentiteetin omaava elinvoimainen tulevaisuuden pirkanmaalainen tiennäyttäjä. Kunnan peruspalvelut ovat hyvät ja sujuvat, ja niitä täydentää vireä monialainen yritystoiminta sekä vahva kolmas sektori. Yrittäjien yhteisöllisyys ja yhteistoiminta on esimerkillistä. Tuhannet vapaa-ajan asukkaat tuovat työtä ja toimeentuloa paikallisille yrittäjille. Kunnassa on elävän kuntakeskuksen lisäksi vireitä ja aktiivisia kyliä. Kuhmoisten logistinen sijainti on hyvä, sillä onhan siitä noin tunnin ajomatkan päässä kolme suurta kaupunkia (Tampere, Lahti, Hämeenlinna) ja Helsinkiin ajoaika on ainoastaan kaksi tuntia. Huolta herättää, miten palvelut saadaan pysymään, esimerkiksi terveydenhuolto, työllisyyspalvelut. Kuhmoisissa on todella paljon potentiaalia niin asumiseen, yrittämiseen kuin vapaa-ajan viettoon.

3. Lukijamme tahtoisi tietää, olisitko valmis muuttamaan Kuhmoisiin, jos tulisit valituksi? Miksi tai miksi et?
– Kaikki on mahdollista, mutta muutto on aina iso asia, jota joutuu puntaroimaan monesta eri näkökulmasta. Multialla kunnanjohtajana ollessa kirjani olivat Multialla ja minulla oli omistusasunto siellä.
4. Jos tulisit valituksi, niin mistä asioista kuntalainen voisi jo ensimmäisen vuoden aikana todeta, että onpa meille valittu hyvä kunnanjohtaja?
– Johdan kuntaa niin sanotusti eturintamassa esimerkillä, olen näkyvä ja toimeen tarttuva helposti lähestyttävä kunnanjohtaja. Osallistun ja osallistan. Laitan itseni sataprosenttisesti peliin. Minulla on useita ideoita, miten kunnan vetovoimaa ja kuntaan sijoittumista voidaan edistää.
5. Iloisesti itsekseen vai suuremman siipien suojaan. Onko vajaan 2000 asukkaan kunnan syytä pysytellä itsenäisenä?
– Mielestäni kunnan asukasmäärä ei ratkaise sitä, onko kunta itsenäinen vaiko muiden siipien suojissa. Itsenäisyyden ratkaisee teot ja halu säilyä itsenäisenä. Kuhmoisissa on kaikki edellytykset olla itsenäinen kunta niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti eikä ole tarvetta nostaa muita vaihtoehtoja esille. Kunnan itsenäisyyttä voidaan vahvistaa laadukkaalla kuntayhteistyöllä.
6. Millainen on visiosi Kuhmoisten kehittämiseksi tuleville viidelle vuodelle?
– Teen työtä sen eteen, että Kuhmoinen on viiden vuoden päästä ketterä digitaalisuutta hyödyntävä asukaslähtöinen toimija, joka keskittyy elinvoiman edistämiseen, ennaltaehkäisevään hyvinvointiin ja yhteisöllisyyden tukemisen unohtamatta kunnan peruspalveluita. Tavoitteeni on, että Kuhmoinen on ennakoiva ja tulevaisuuteen katsova kunta, joka kulkee kehityksen kärjessä.
– Tavoitteena on, että Kuhmoinen on houkutteleva asuinympäristö, kunnan asukasmäärän kehitys on suotuisaa ja että kausiasukkaat ovat entistä vahvemmin sitoutuneita kunnan toimintaan. Kuntalaisten arki on helppoa ja sujuvaa. Kunnan talous on vahva. Kunnassa on uutta työllistävää yritystoimintaa. Kunnan tunnettavuus on kasvanut entisestään.
Rakennetaan hyvinvointialueen kanssa yhdessä Suomen paras lasten ja perheiden palvelukokonaisuus.
Arto Kummala
7. Kuhmoisissa on parisataa yritystä, mutta miten Kuhmoisiin saadaan lisää yritystoimintaa?
– Tarvitaan vahvaa ja rohkeaa elinkeinopolitiikkaa, jolla mahdollistetaan yrityksen helppo sijoittuminen kuntaan. Kunnan palvelut tulee olla yrittäjyyttä tukevia ja helposti käytettävissä. Tarvitaan hyviä porkkanoita, joilla yrityksen perustaminen tai siirtäminen kuntaan tehdään houkuttelevaksi. Tehdään määrätietoista työtä kunnan tunnettavuuden eteen ja parannetaan entisestään kunnan mielikuvaa.
8. Kuhmoisten kunta ja Kuhmoisten yrittäjät ry ovat solmineet elinvoimalupauksen kuluvalle valtuustokaudelle. Kuinka kunnanjohtajana toteuttaisit sitä?
– Sitoudun noudattamaan ja edistämään yhdessä sovittua elinvoimalupausta. Varmistan osaltani, että elinvoimalupaus myös jalkautuu henkilöstöön ja kaikki ymmärtävät sen tärkeyden. Kehitämme kunnan prosesseja niin, että ne tukevat entistä paremmin elinvoiman edistämistä. Omalta osaltani käyn aktiivista vuoropuhelua yrittäjien kanssa (yritysvierailut, tapahtumat ym.). Hyödynnän laajaa kontaktiverkostoani uusien yritysten saamiseksi kuntaan.
9. Syntyvyys laskee, ikäluokat pienenevät ja muuttoliike Papinsaaren hautausmaalle on kova. Varhaiskasvatusta ja koulua kehutaan, mutta miten Kuhmoinen voisi houkutella lapsiperheitä paikkakunnalle asumaan?
– Kunta ja palvelut pitää saada vieläkin vahvemmin esiin. Hyödynnetään digitaalista markkinointia, segmentoidaan vielä tarkemmin, kenelle markkinoimme. Rakennetaan hyvinvointialueen kanssa yhdessä Suomen paras lasten ja perheiden palvelukokonaisuus. Tarjotaan yhdessä kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa. Arvioidaan päätösten lapsi- ja nuorisovaikutuksia. Kehitetään uusia porkkanoita, jotka madaltavat kynnystä muuttaa Kuhmoisiin. Varmistetaan mahdollisimman sujuva ja vaivaton arki. Löydetään keinoja lisätä työpaikkoja.
10. Keskustelu tuulivoimasta on toistaiseksi tyyntynyt, aurinkovoiman osalta se ei Kuhmoisissa oikein alkanutkaan. Millainen on suhtautumisesi vihreään energiaan?
– Suhtaudun vihreään energiaan samoin kuin muuhunkin yritystoimintaan. Ensin selvitetään riittävällä tarkkuudella voiko yritys sijoittua kuntaan ja sen jälkeen toimitaan päätösten mukaan. Itse olen saanut toimia niin tuuli-, aurinko- vety-, bio-, kuin akkuvarastohankkeiden parissa.
11. Metsätalouden insinöörin tutkintosi on 1990-luvulta. Riittääkö se, kun kunnan hallintosäännössä kunnanjohtajalta vaaditaan korkeakoulututkintoa?
– Tutkintotasoni (koulutusluokitus taso 6) riittää Kuhmoisten kunnanjohtajalta vaadittavaan korkeakoulututkintoon. Olen valmistunut 1996 silloisesta Joensuun- metsä ja puutalousoppilaitoksesta, tutkintoni on metsätalousinsinööri puukaupallinen linja. Työurani aikana olen luonnollisesti täydentänyt osaamistani esimerkiksi viestintään ja markkinointiin sekä ICT osaamiseen liittyvillä kursseilla, kunnallishallintoon, talouteen, elinvoimaan ja yrittäjyyteen sekä turvallisuuteen liittyvillä koulutuksilla.







7 kommenttiaKommentoi
Kas kuitenkin Karelia ammattikorkeakoulu on antanut lausunnon, jossa todetaan, että Kummalan Joensuun metsä- ja puuralousoppilaitoksessa suorittamaan tutkinto ei vastaa ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa, eivätkä jälkikäteen suoritetut kurssit tee hakijasta AMK insinööriä, vaikka hän itse näin väittääkin.
Missä tämä lausunto on nähtävissä?
Insinööri-lehti on säännöllisesti pitänyt esillä epäkohtaa (mm. 'Sadat insinöörit kantelevat tutkintonsa mitätöinnistä' 3.11.2022 ja 'Insinööri on insinööri' 29.5.2024) insinööri-tutkinnoista, jotka on suoritettu ennen nykyistä AMK-koulutuksen olemassa oloa. Karkeasti yleistäen voimassa oleva lain säädäntö korkeakoulututkinnoista (asetuksessa korkeakoulututkintojen järjestelmästä (1998/464)), keskittyy nykyisen korkeakoulurakenteen mukaisien tutkintojen luokitteluun. Oikeuskansleri ei ole saanut vastattua lausuntapyyntöön, koskien opisto-insinööri -tutkintoja. Tilastokeskusken palvelusta (https://stat.fi/fi/luokitukset/koulutus/koulutus_1_20160101) ei löydy tutkintoa nimellä 'metsätalousinsinööri puukaupallinen linja', mutta Rapida Oy:n yllä pitämästä koulutusluokitus.fi/ -palvelusta löytyy tutkinto 662552 Metsätalousinsinööri, puukaupallinen linja ja koulutuksenaste on Ammatillinen korkea-aste, jollaista ei kai nykyisessä koulutusjärjestelmässä voi saavuttaa. Tilatokeskuksen toteuttama teos 'Koulutusluokitus 1997 11. uusittu laitos' (ISBN 951-727-572-2) kuvaa aikansa koulutusrakennetta, jossa ammatillisesta oppilaitoksesta on voinut valmistua sekä korkea-asteelle (ISCED 5/6), että keski-asteelle (ISCED 3/4). Erikseen koulutusasteita kuvatessa mainitaan, että "Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri, metsätalousinsinööri ja merikapteeni.". Myöskin tutkinnon koodi 662552 viittaa ISCED luokkaan 6 ja 662- alkuisena kuuluu ryhmään Maa- ja metsätalousalan koulutus, alempi korkeakouluaste.
Kiitos tästä asiallisesta selvityksestä.
Omenoissa ja banaaneissa on se ero, että Kummalan tutkinto Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitoksesta on Karelia-ammattikorkeakoulun opintotoimistosta saadun selvityksen mukaan ammatillinen perustutkinto, ei korkeakoulututkinto.
Vai olisiko kuitenkin sinunkin saama selvitys sanonut, että "koulutus on tuottanut ammatillisen tutkinnon, jota olisi voinut laajentaa AMK tutkinnoksi". Mutta tämä ei poista sitä, että kyseinen ammatillinen tutkinto 'metsätalous insinööri, puukaupallinen linja', sellaisenaan luokitellaan alemmaksi korkeakoulututkinnoksi, lähde 'koulutusluokitus 1997'. Eikä haastattelussakaan puhuta ammattikorkeakoulu (AMK) tutkinnosta.
”Henkilö on suorittanut metsätalousinsinöörin, puukaupallisen linjan tutkinnon 3.5.1996 Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitoksessa. Kyseinen tutkinto on tuottanut ammatillisin tutkinnon, jonka opintoja on voinut voimassa olleen asetuksen 275/84, muutos 618/87 (Asetus opistoasteen tutkintojen niveltämisestä korkeakouluopintoihin) mukaisesti liittää tai hyväksilukea ammattikorkeakoulutason tutkintoon. Ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto on kuitenkin ollut laajempi, eikä tämä henkilön nimenomainen tutkinto Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitoksessa sitä vastaa.”