KYSYMYKSET KUHMOISTEN SANOMAT
1) Kerro kahdella lauseella, miksi olisit hyvä valinta Kuhmoisten kunnanjohtajaksi?
– Olen luotettava ja idearikas yhteisen edun tavoittelija, jonka kahdenkymmenen vuoden kunnallisalan johtamiskokemus ja vastuullinen viranhoito on marinoinut valmiiksi Kuhmoisten käyttöön. Monitaitoisuus on valttini, tarkka taloudenpito verissä, ja yhteistyön rakentamisessa olen todennäköisesti parhaimmillani.
2) Yksi tuntee Päijänteestä, toinen Päijälän erikoiskokeesta ja kolmas miettii kamarimusiikkijuhlia. Millaisia ajatuksia pirkanmaalainen kylä nimeltä Kuhmoinen sinussa herättää?
– Olen pikkupojasta asti ollut kiinnostunut maantieteestä ja kartoista. Sieltä Kuhmoinen on tullut ensi kertaa tutuksi. Tampereella asuessani se on ollut kiinnostava päiväreissukohde. Paikkakunnalla on tullut viihdyttyä kirkonkylän raitin ohella muun muassa Isojärven poluilla, frisbeegolf-radalla, Päijälässä ja Linnavuoren laella.
3) Lukijamme tahtoisi tietää, olisitko valmis muuttamaan Kuhmoisiin, jos tulisit valituksi? Miksi tai miksi et?
– Ilman muuta. Ajattelen tästä ehkä hieman vanhanaikaisesti, mutta mielestäni kunnanjohtajan tulee asua johtamassaan kunnassa ja maksaa veronsa sinne. Näyttää samalla esimerkkiä, että täällä on hyvä olla ja elää. Ja mitä pienempi kunta, sitä tärkeämpää on se, että kunnanjohtaja on ihan tavallisessa arjessa mukana, näkyvillä ja saatavilla. Jos tie vie Kuhmoisiin, tarkoituksena on olla enemmän kuin kunnanjohtaja – haluan tulla osaksi yhteisöä. Olen asunut nyt 32 vuotta Tampereella ja kaipuu väljempiin puitteisiin maaseudun rauhaan on voimistunut vuosi vuodelta. Olemmekin päättäneet jo vaimoni kanssa, että jos valinta osuu kohdalle, jätämme kiirekaupungin taakse ja hankimme talon Kuhmoisista. Vaimoni tekee paikkariippumatonta työtä, joten työllistyminenkään ei ole ongelma.
– Joku saattaa ajatella, että hullua ostaa talo, kun pestikin on määräaikainen. Itse ajattelen asian niin, että investoimalla paikkakunnalle motivaationi tehdä töitä Kuhmoisten eteen vain voimistuu. Ja tarkoituksena on suoriutua viiden vuoden savotasta niin hyvin, että jatkoa seuraa. Ellen tässä jostain syystä sitten onnistuisi, kannan riskin ja sillä hyvä.
4) Jos tulisit valituksi, niin mistä asioista kuntalainen voisi jo ensimmäisen vuoden aikana todeta, että onpa meille valittu hyvä kunnanjohtaja?
– Pienessä kunnassa sana leviää nopeasti ja yksittäinen kuntalainen saa varmasti vihiä tilanteesta eri reittejä pitkin. Toivon, että se ilmenee välillisinä vaikutuksina: Luottamus kunnan johtamisen tapaan palautunut, kunnan henkilöstön työhyvinvointi kohentunut ja luottamushenkilöiden työ sujuvoitunut. Yhdistykset, yrittäjät ja kuntalaiset, oli kylä mikä tahansa, ovat tulleet huomioiduksi ja vuoropuhelu on avointa, rehellistä ja rakentavaa. Uskoisin myös, että Kuhmoinen on saanut paljon myönteistä mediahuomiota ja tietoisuus siitä Päijänteen länsirannan dynaamisesta kunnasta, missä hyvä draivi päällä, on kiirinyt kauas.
5) Iloisesti itsekseen vai suuremman siipien suojaan. Onko vajaan 2 000 asukkaan kunnan syytä pysytellä itsenäisenä?
– Näen Kuhmoisten tulevaisuuden ehdottomasti itsenäisenä toimijana. Yhteistyötä on todennäköisesti tarpeen syventää kuntien välisesti siellä, missä siitä on saatavissa lisäarvoa. Oleellinen kysymys tässä on riittävän palvelutason säilyttäminen, joka on luonnollisesti kytköksissä kysyntään. Vaikka kysynnän pohja on vakituisissa asukkaissa, on matkailijoilla ja kausiasukkailla merkittävä rooli asiassa. Mutta joka tapauksessa muuttoliike tulee kääntää positiiviseksi ja sitä myötä asukasluvun väheneminen pysäytettyä. Myös taloudellinen tilanne täytyy pitää jatkossakin hyvänä, jotta riippumaton asema säilyy ja on terveellä pohjalla.
6) Millainen on visiosi Kuhmoisten kehittämiseksi tuleville viidelle vuodelle?
– Päijänteen paratiisi on kova lupaus ja se on lunastettava. Kuntastrategia on mielestäni jo hyvin linjassa tämän päämäärän saavuttamisen kanssa, eikä tarvitse kovin suurta päivitystä. Vahvuudet on tunnistettu kiitettävästi. Enemmän keskittyisin toimeenpanoon, uusiin avauksiin käytännön tasolla ja itse tekemiseen.
– Elinvoiman lisäämisen eteen pitää tehdä töitä monella rintamalla. Kunnanjohtajan tulee edistää määrätietoisesti vahvuuksiin nojaavia suunnitelmallisia hankkeita, kuten esimerkiksi Sahanrannan kehittämistä, lauttaliikennettä Päijänteen poikki ja Lakeland Villages -konseptin seuraavaa vaihetta. Edunvalvonnan on oltava tehokasta, koska aika ei riitä kaikkeen. On tarpeen keskittyä niihin pöytiin ja verkostoihin, joissa Kuhmoisille tärkeitä asioita voi aidosti edistää ja olla aktiivinen siellä. Varsinkin Pirkanmaan sisällä tapahtuvassa edunvalvontatyössä on onnistuttava. Tarkoituksena turvata peruspalvelut, liikenneyhteydet ja elinvoimaisuus – keskeisinä kumppaneina Pirha, Tampereen seudun työllisyysalue, Sisä-Suomen elinvoimakeskus, Pirkanmaan liitto ja yrittäjäjärjestöt.
– Kuhmoisten tulee profiloitua vahvuuksiensa kautta niin, että kunta tunnetaan laajasti vetovoimatekijöistään. Viestinnän tulee olla omaleimaista, monikanavaista ja huomioida oleellisimmat kohderyhmät. Kuten tiedämme, Kuhmoisissa on potentiaalia vaikka mihin, mutta tietoisuus siitä ei ole vielä riittävällä tasolla. Kunnanjohtajana laittaisin persoonani peliin ja käyttäisin laajoja ja hyvin monipuolisia verkostojani kunnan määrätietoiseen kehittämiseen ja aidosti kiinnostavan brändin rakentamiseen.
– Henkilöstöorganisaation, luottamushenkilöiden ja sidosryhmien yhteistoiminta pitää saada kitkattomaksi. Meillä on yhteinen päämäärä, jonka eteen teemme töitä. Luottamus, toisten kunnioitus ja rakentava ilmapiiri on avainasemassa. Tämän kaltaiset asiat eivät tapahdu sormia napsauttamalla, vaan niiden eteen pitää tehdä suunnitelmallinen pitkä työ.
– Visiossani viiden vuoden päästä Kuhmoinen on todellakin Päijänteen paratiisi. Kunta on laajalti tunnettu vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, yrittäjäystävällisyydestä, elinvoimaisista kylistä, aktiivisesta yhdistyskentästä, kausiasukkaiden tyytyväisyydestä ja peruspalvelujen korkeasta laadusta. Taloudellinen pohja on vakaa ja asukasluku hienoisessa nousussa. Mediat ottavat yhteyttä kysyäkseen miten ihmeessä tässä on onnistuttu? Yhdessä, me vastaamme.
Päijänteen paratiisi on kova lupaus ja se on lunastettava.
Sami Ylipihlaja
7) Kuhmoisissa on parisataa yritystä, mutta miten Kuhmoisiin saataisiin lisää uutta yritystoimintaa?
– Luonnollisesti yritysten tarvitseman perusinfran tulee olla kunnossa ja tieto tästä levitettynä. Kunnan tarjoamien yrityspalvelujen tulee olla ketterät, mukautuvat ja helposti lähestyttävät. Alkavien yritysten tarpeisiin on löydettävä ratkaisut, kun kyse on toimitiloista, tonteista ja vastaavista. Uutta yritystoimintaa houkuttelisin verkostojani hyödyntämällä ja yrittäjälle suotuisan toimintaympäristön ja sen innovatiivisen markkinoinnin kautta. Kiinnostuksen herättäminen on oleellista. Pitää olla tilannetajua, osata hyödyntää mahdollisuudet ja olla yleisesti aktiivinen monella rintamalla.
8) Kuhmoisten kunta ja Kuhmoisten Yrittäjät ry ovat solmineet elinvoimalupauksen kuluvalle valtuustokaudelle. Kuinka kunnanjohtajana toteuttaisit sitä?
– Ensinnäkin on sanottava, että on todella hienoa, että tällainen periaatepäätös on tehtynä ja sillä on selkeä sisältö.
– Pyrkisin yhdessä päättäjien ja yrityskentän kanssa käytyjen keskustelujen ja kokeilujen kautta löytämään vuoropuheluun sopivimmat ja tehokkaimmat tavat toimia. Päätöksentekoon toisin mukaan Huittisissa käytetyt yritysvaikutusten arvioinnit, jolloin valmisteluvaiheessa olevien asioiden tilanne selvitetään tältä kantilta kautta linjan. Hankintojen tekeminen pienissä kokonaisuuksissa ja tarkoituksenmukaiset vaatimusmäärittelyt mahdollistavat paikallisen yrityskentän osallistumisen tarjouskilpaan. Yrittäjämyönteisyys on yksi keskeinen teema, jolla edistäisin Kuhmoisten profiloitumista Pirkanmaalla. Mielestäni kunnan vetovoiman lisäämisen on oltava korvamerkittynä kunnanjohtajan kaikessa tekemisessä. Toivoisin myös omaa esimerkkiä näyttämällä välittäväni yrittäjämäistä työskentelyotetta kunnan henkilöstölle. Olen ollut 25 vuoden ajan sivutoiminen yrittäjä, joten minulla on käsitystä yritysten tarpeista myös omakohtaisesti.
9) Syntyvyys laskee, ikäluokat pienenevät ja muuttoliikenne Papinsaareen hautausmaalle on kova. Varhaiskasvatusta ja koulua kehutaan, mutta miten Kuhmoinen voisi houkutella lapsiperheitä paikkakunnalle asumaan?
– Tulen kasvukaupungista ja olen neljän lapsen isä. Perheellisenä tiedän omakohtaisesti mikä kaupungissa toimii ja mikä ei. Minulla on melko hyvä käsitys siitä, mitä Kuhmoisilla olisi tarjota herättääkseen potentiaalisen muuttajan kiinnostus. Alla muutama esimerkki.
– Asumisen hinta ja laatu on kohdillaan. Omakotitalojen hinnat ovat karanneet jo Tampereen kehyskunnissakin monen palkansaajan ulottumattomiin ja seutuistumiskehitys voimistuu. Kuhmoisissa pienituloisenkin perheen on mahdollista asua omassa talossa ja silti työssäkäynti maakunnan keskuskaupungissa on mahdollista Nyssen vuoroilla hyvin edullisesti. Paikkariippumattoman työn yleistyminen ja hybridityön vakiintuminen tuo valinnan varaa sijaintipaikan suhteen. Ja luonnonläheisyys on edelleen kovaa valuuttaa asuntomarkkinoilla.
– Arki on sujuvaa. Peruspalvelut ovat riittävät, vapaa-ajaviettomahdollisuuksissa löytyy ja ne löytyvät läheltä. Mittakaava on ihmisen kokoinen. Arjen aikasyöpöt kuten ruuhkat ovat poissa ja aikaa jää itse elämiseen.
– Turvallinen asuinympäristö. Suurissa kaupungeissa esiintyvät sosiaaliset ongelmat, rikollisuus ja yleinen juurettomuus vaikuttavat vahvasti lapsiperheiden muuttoliikkeeseen. Kehyskunnatkaan eivät ole kovan väestönkasvun jäljiltä enää lintukotoja, vaan kärsivät samoista ongelmista. Uskon maaseutumaisen asumisen kiehtovan jatkossa yhä useampaa perhettä. Yhteisöllisyydestä on tullut harvinainen luonnonvara, eikä sitä voi ostaa rahalla.
– Edellä mainittujen kaltaiset tekijät tulisi paketoida vahvemmin osaksi kunnan brändiä ja saavuttaa oikeat kohderyhmät esimerkiksi todellisuuspohjaisella, perheiden tarinoihin perustuvalla markkinoinnilla. Tampereen kaupunkiseutu kasvaa noin 5000 asukkaalla vuosittain. Jos saisimme edes pienen osan tästä kanavoitua Kuhmoisiin, sen vaikutus olisi paikallisesti merkittävä.
10) Keskustelu tuulivoimasta on toistaiseksi tyyntynyt, aurinkovoiman osalta se ei ole Kuhmoisissa oikein alkanutkaan. Millainen on suhtautumisesi vihreään energiaan?
– Lähtökohtaisesti myönteinen. Monet pienet kunnat ovat saaneet siitä merkittävän tulonlähteen kiinteistövero- ja maavuokratuottojen kautta ja voineet siten pitää veroprosentin matalana. Tulevassa valtionosuusuudistuksessa nämä tuotot saatetaan kuitenkin huomioida tasauslisien laskentaperusteissa, jolloin etu pienenee merkittävästi. Myös hallituksen valmistelema alueidenkäyttölain muutos ohjaa jatkossa tuulivoimarakentamista Pohjois-Suomeen kauaksi asutuskeskuksista. Ennen tietoa uudistusten tarkemmasta sisällöstä en välttämättä lähtisi tässä kiirehtimään. Myöskään tuuli- tai aurinkovoimaan ei tule lähteä, jos se tarkoittaa asumisviihtyvyyden laskua, merkittävää maisemahaittaa tai uhkaa matkailuelinkeinolle. Jos taas löytyy paikka, missä propellit tai paneelit eivät ketään haittaa ja asiasta on kunnan sisällä yhteisymmärrys, tilanne on toinen.
11) CV:si perusteella olet ehtinyt tehdä paljon. Miltä kuntajohtamisen osaamisalueelta sinulla on vähiten kokemusta tai heikoimmat taidot?
– Olen toiminut tosiaan useassa kuntaorganisaatiossa ja todella monessa eri roolissa – kuten hallintojohtajana, vt. kaupunginjohtajana, palvelukeskusjohtajana, vastuualuepäällikkönä, tiiminvetäjänä sekä toimikuntien ja työryhmien puheenjohtajana. Yleisestä kuntajohtamisesta on selvästi vähiten kokemusta, mutta tarvittavien taitojen uskon siltä osalta olevan hyvinkin kunnossa.
