Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Kaikki ilo irti kansallispuistoista

Kirjoittaja on Kuhmoisten Sanomien toimittaja.
Kirjoittaja on Kuhmoisten Sanomien toimittaja.

VIIME VIIKONLOPPUNA Helsingissä pidettyjen matkamessujen kävijöitä kiinnostivat ennen kaikkea Kuhmoisten tarjoamat luontoliikuntamahdollisuudet. Paikalliset voivatkin ylpeänä kysyjille kertoa, että pitäjästä löytyy monipuoliset retkeilymahdollisuudet tarjoava Isojärven kansallispuisto ja sen vaihtelevat maisemat.

Toritien varrella kansallispuiston vetovoima ei kuitenkaan näy. Liikenne Isojärvelle suuntautuu 9-tien suunnasta, eikä Kuhmoisten keskusta osu vahingossakaan retkeilijöiden kotimatkan varrelle. Viime viikolla Heretyn kämpän yrittäjä Minna Jakosuo kertoo, että palautetta Kylämän tien toisinaan heikosta kunnosta tulee vain harvakseltaan, joten ehkä tieinfra ei ole ainoa syy, miksi Kuhmoisten suunta jää retkeilijöiltä valloittamatta.

Kysyin Jakosuolta hänen näkemystään siitä, miten kansallispuistossa kävijät saisi jatkamaan matkaansa Heretyn kämpältä oikean sijaan vasemmalle. Mitään yhtä vastausta ei luonnollisestikaan ole antaa, mutta Jakosuo pohti, pitäisikö keskustan liepeilläkin olla päiväretkille soveltuvia reittejä.

Ensi kesänä valmistuva Ryytjärvi sekä Päijälän Sysipatteri ovat hyviä ja houkuttelevia retkikohteita, mutta melko yksinäisiä. Pyöräily trendaa matkamessuilta saadun palautteen perusteella, mutta mikä mahtaa olla Kuhmuroiden kunto ja sen markkinoinnin tilanne? Portti Päijänteelle -sloganin tuntevat kaikki, mutta miten sinne pääsisi meloen tai talvella retkiluistellen?

Nyt, kun alati täynnä majoittujia ollut Lortikan kämppä Isojärvellä jää ensi kesänä pois käytöstä, saattaa kansallispuiston kävijöiden joukossa olla majapaikoille, tai edes telttapaikoille, kysyntää. Yhtä läheltä Kuhmoisten keskustaa kuin Isojärvi, löytyy toisesta suunnasta Päijänteen kansallispuisto. Siinä jo kaksi syytä panostaa jonkinlaisiin majoitusmahdollisuuksiin.

Kuhmoisista puhuttaessa luontomatkailun merkitys nousee usein esiin. Uusien puitteiden rakentaminen on työlästä ja kallista, joten voisikin pohtia, miten olemassaolevia voisi markkinoinnissa hyödyntää. Ja harvoin naapuriyhteistyö pahasta on.

Katja Sirviö

KategoriaPääkirjoitus

Kommentoi

Nimi ja sähköpostiosoite tulee vain toimituksen käyttöön. Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt tietosuojaselosteen.