TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
Kuhmoislaiset lahjoittivat UFF:ille viime vuonna yhteensä 5 531 kilogrammaa vaatteita ja tekstiilejä. Se tarkoittaa 2,6 kilogrammaa lahjoituksia per asukas, ja on yli koko Suomen keskiarvon, joka oli 2,2 kilogrammaa per asukas.
UFF:in keräyslaatikko on tiedetty käyttökelpoisten vaatteiden loppusijoituspaikkana, mutta harva on ehkä tiennyt, että UFF ottaa vastaan sellaisenaan myös kodintekstiilejä, asusteita, laukkuja, kenkiä ja leluja.
– Olemme aikaisemminkin ottaneet vastaan muutakin kuin vaatteita. Suomessa aloitettiin vuonna 2023 poistotekstiilikeräys ja halusimme tuolloin tarkentaa ohjettamme, jotta sellaisenaan käyttökelpoisia vaatteita ja tekstiilejä ei turhaan päädy materiaalikierrätykseen, UFF:n viestintäpäällikkö Riitta Nissi kertoo Kuhmoisten Sanomille.
Nissin mukaan lahjoituksen soveltuvuutta keräykseen ei tarvitse ratkaista itse, vaan puhtaat vaatteet ja tekstiilit kannattaa aina laittaa UFF:in keräykseen.
– UFF huolehtii vaatteiden ohjaamisesta lajitteluun ja uudelleen käyttöön. Ympäristölle on aina paras vaihtoehto, että vaatteet päätyvät sellaisenaan uudelleen käytettäviksi. Edelleen turhan paljon käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen, Nissi sanoo.
Kaikki lahjoitettavat tekstiilit on hyvä pakata tiiviisti suljettuna muovipusseihin. Näin saa varmistettua, että oma lahjoitus päätyy perille puhtaana ja käyttökelpoisena.
– Muovipussin sulkeminen on hyvä muistaa varsinkin nyt, kun elämme taas sateisten syyskelien aikaa ja talvikelit odottaat. Yksi kastunut vaate voi pilata koko keräyserän, Nissi kertoo.
Aivan kaikenlaiset tekstiilit eivät UFF:in laatikkoonkaan kuulu. Jos vaate tai tekstiili on märkä, öljyinen, homeinen tai muuten pilaantunut, se ei ole kierrätyskelpoinen, eikä sitä pidä laittaa keräyslaatikkoon. Sellaiset kuuluvat sekajätteeseen.
– Itselle tarpeettomaksi käyneiden vaatteiden lahjoittaminen UFF:lle on helppo tapa tehdä arjen teko ilmaston ja kestävän kehityksen hyväksi. UFF:in toiminnan tuotto ohjataan ilmasto- ja kehitysyhteistyöhön. Tuemme lähes 40 kehitysyhteistyöhankkeella muun muassa koulutusta, pienviljelyä ja lastenapua maailman köyhimpien yhteisöjen parissa Afrikassa ja Aasiassa, Nissi muistuttaa.
Tämäkin juttu syntyi lukijan vinkistä.
