Ajankohtaista | Kunta | Tilaajille | Uutiset

Kun jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei löytynyt moitteen sijaa, kääntyi puhe purkuputken pään sijaintiin

 Jätevesiasiantuntija Katja Kotalampi muistutti, että jätevedenpuhdistamon ikääkin...
Jätevesiasiantuntija Katja Kotalampi muistutti, että jätevedenpuhdistamon ikääkin tärkeämpää on se, miten puhdistamoa hoidetaan. Uusien puhdistamoiden puhdistustulos voi olla heikompi kuin vanhojen, sillä itse puhdistustekniikka ei ole vuosien varrella muuttunut, mutta tekeminen ja valvonta sen ympärillä on. Nykyistä puhdistustekniikkaa käytettiin jo 1800-luvun Britanniassa. Kotalammen takana kuvassa ovat Anette Ursin, Virve Toukola, Päivi Oikarinen sekä Hanna Aarnos.

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ

KUHMOISTEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON osuus Päijänteen kokonaiskuormituksessa on häviävän pieni, selvisi Kuhmoisten kunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa maanantaina 11. päivä toukokuuta. Ympäristösihteeri Anette Ursinin esittelemät piirakkadiagrammit osoittivat, että esimerkiksi Päijänteen fosforikuormituksesta puhuttaessa pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on alle 14 prosenttia. Pistekuormitus käsittää esimerkiksi useamman, pistemäisesti Päijännettä kuormittavan, jätevedenpuhdistamon sekä teollisuuslaitokset.

– Vesistö on valuma-alueensa summa. Päijänne on iso vesistö ja sen valuma-alue on laaja. Kaikki, mitä valuma-alueella tapahtuu, vaikuttaa jollain tavalla myös vesistöön, Ursin totesi.

Ja siellähän tapahtuu. Pistekuormituksen ohella ravinnekuormasta puhuttaessa puhutaan myös hajakuormasta, joka tarkoittaa hajanaiselta alueelta tulevaa valuntaa: luonnollisia laskeumia, hulevesiä sekä haja-asutuksen, metsätalouden ja peltoviljelyn aiheuttamia valumia. Viimeksi mainittu on merkittävin Päijänteen fosforikuormituksen kasvattaja.

Kunnan käyttömestari Tapio Nysten kertoi jätevedenpuhdistamon viime vuosista.

JÄTEVEDENPUHDISTAMOLTA OTETUT kuusi viimeistä näytettä ovat täyttäneet lupaehdot. Esimerkiksi ammoniumtypen kanssa on ollut haasteita, mutta viimeisimmässä näytteessä sitä oli alle 0,1 milligrammaa litrassa. Lisäksi paikallinen puhdistamo kestää vertailun muihin keski-Päijänteen puhdistamoihin: Korpilahden jätevedenpuhdistamoon sekä Jämsän keskuspuhdistamoon. Jopa Jyväskylän Nenäinniemen puhdistamo häviää Kuhmoisten puhdistamolle esimerkiksi kokonaistypen puhdistustehon osalta.

– Lisäksi Kuhmoisissa on puhdistamon kokoon nähden tiukat luparajat. Esimerkiksi Korpilahdella luparajat ovat väljemmät, sillä yleisesti luparajat on valittu vastaanottavan vesistön mukaan, jätevesiasiantuntija Katja Kotalampi KVVY Tutkimus Oy:ltä totesi.

Ympäristölupaehtoihin vaikuttaa lisäksi luvan myöntämisajankohta.

Päivi Oikarainen toimii ylitarkastajana lupa- ja valvontaviraston ympäristöosastolla. Hänen takanaan Katja Kotalampi ja Anette Ursin.

KOTALAMPI OIKOI myös uskomusta siitä, että reilujen vuotovesien aikaan saataisiin paremmat puhdistustulokset. Vuotovesi tarkoittaa kaikkea viemäriin päässyttä vettä: hule-, pohja- ja sadevesiä.

– Puhdistustuloksissa tulee täyttyä prosentuaalinen poistoteho sekä pitoisuuden raja-arvo, joka mitataan milligrammoina litrassa. Ja kun vuotovesiä tulee, niin prosentuaaliseen lukemaan on hankalampi päästä, Kotalampi kertoi.

Lisäksi Kotalampi muistutti, että puhdistamon on toimittava olosuhteista riippumatta hyvin. Vaikka kyseessä on biologis-kemiallinen laitos, niin puhdistustuloksen saavuttamiseksi elävien organismien on päästävä tekemään puhdistustyö.

– Puhdistamolla luodaan optimaaliset olosuhteet puhdistustyön sujumiseksi, ja niiden pitäisi toimia tauotta. Kaikkeen ei kuitenkaan voida vaikuttaa, jos sähköt ukkosen vuoksi katkeavat, jonkun on saatava varavoima käyttöön ja katsottava, että kaikki pelaa. Tilanteeseen, jossa tällaista riskiä ei olisi, ei koskaan päästä, Kotalampi sekä kunnan käyttömestari Tapio Nysten sanoivat.

Katja Kotalampi on ollut mukana Kuhmoisten jätevedenpuhdistamosta huolehtivassa ohjausryhmässä vuosikymmenen alusta lähtien.

NYSTEN KERTASI omassa puheenvuorossaan puhdistamon historiaa siltä osin, kun hän on ollut siitä vastaamassa. Vuonna 2020 puhdistamon pumput ja koneet alkoivat tulla käyttöikänsä päähän ja seuraavana vuonna kiusannut korona pidensi tavaroiden toimitusaikoja. Samaan aikaan puhdistamosta huolehtivaan ohjausryhmään liittyi Kotalampi.

– Yksi putsarin tärkeimpiä kehityksen kohteita oli automaatio. Samaan aikaan päädyimme siihen ratkaisuun, että sako- ja umpikaivolietettä saa tuoda vuorokaudessa vain 40 kuutiota. Se on sähköventtiilillä rajoitettu, Nysten kertoi.

Viimeisimpänä puhdistamolle rakennettiin omat sosiaalitilat likaisen ja puhtaan veden puolille. Näin ollen valvomoon pääsee ilman, että tarvitsee kulkea likavesien puolen kautta ja saastumisriski minimoidaan.

– Lisäksi puhdistamon turvallisuutta ja kameravalvontaa on lisätty. Puhdistamolla on valitettavasti käynyt uteliaita ihmisiä ilman syytä. Tulevana kesänä aloitetaan työ puhdistamon aitaamiseksi kokonaan, Nysten sanoi.

Vesistön kannalta merkitystä on sillä, kuinka paljon sinne haitta-aineita pääsee, ei sillä, kuinka kaukana purkuputki sijaitsee.

JÄTEVEDENPUHDISTAMOSTA PUHUTTAESSA esiin nousi jälleen purkuputken sijainti. Yleisötilaisuuteen saapuneita kiinnostikin se, ovatko asiantuntijat tietoisia Päijänteen veden muutoksista kapeassa Kukkoistensalmessa ja onko purkuputken päätä mahdollisuus viedä niin sanotusti väljemmille vesille.

Lupa- ja valvontaviraston asiantuntija Hanna Aarnos vesien ja merenhoidon yksiköstä myönsi, että purkuputken pään lähellä sijaitsevasta vesistöntarkkailupisteestä otetuilla näytteillä voidaan todeta näkyvyyden laskeneen 4-5 metristä alle kolmeen metriin. Samaan aikaan planktisen levän määrä on kuitenkin laskussa. Samoin veden happipitoisuus alenee syvänteissä merkittävästi, mutta se ei Aarnoksen mukaan välttämättä liity ulkopuoliseen pistekuormitukseen.

Purkuputken pään mahdolliseen siirtämiseen asiantuntijat eivät ottaneet kantaa muuten kuin todeten, että kannattaa miettiä, haluaako käyttää olemassa olevia resursseja putken pään siirtämiseen vai puhdistamon toimintaan.

– Puhdistamon tulokset ovat parantuneet, mutta vesistö elää omaa kiertoaan, eikä tulosten parantuminen näy vesistössä heti. Lisäksi emme pysty vaikuttamaan muihin valuma-alueen kuormitustekijöihin. Vesistön kannalta merkitystä on sillä, kuinka paljon sinne haitta-aineita pääsee, ei sillä, kuinka kaukana purkuputki sijaitsee, Kotalampi ja Aarnos muistuttivat.

NÄISTÄKIN PUHUTTIIN
– Miksi vuotovesiä tulee puhdistamolle niin paljon? Vielä 1980-luvulla sai rakentaa sekavesiviemäröintiä, eli hulevedet on ohjattu jätevesiverkostoon. Lisäksi tämän päivän vesisateet ovat pääasiassa kaatosateita, joita meidän verkostomme ei vedä. Ongelma on valtakunnallinen.
– Saako näin vanhaan puhdistamoon varaosia? Saa. Allas- ja putkistotekniikka ei ole muuttunut vuosikymmenissä niin merkittävästi. Uutena tulleesta automaatiosta vastaa puolestaan laitetoimittaja, ja apua saadaan tunnin sisällä sen hälyttämisestä.
– Onko purkuputken päätä aikomus siirtää? Prosessi vaatii vesilain mukaisen muutoksen, lisäksi sillä kohtaa menee paljon muitakin kaapeleita. Prosessi vie valitusaikoineen helposti vuosia. Lopullisen päätöksen tekee viranhaltijan esityksestä kunnan luottamushenkilöt.

KategoriatAjankohtaistaKuntaTilaajilleUutiset

Kommentoi

Nimi ja sähköpostiosoite tulee vain toimituksen käyttöön. Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt tietosuojaselosteen.