TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
KUHMOISTEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON osuus Päijänteen kokonaiskuormituksessa on pieni, selvisi Kuhmoisten kunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa maanantaina 11. päivä toukokuuta. Ympäristösihteeri Anette Ursinin esittelemät piirakkadiagrammit osoittivat, että esimerkiksi Keski-Päijänteen fosforikuormituksesta puhuttaessa pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on alle 14 prosenttia. Pistekuormitus käsittää esimerkiksi useamman, pistemäisesti Keski-Päijännettä kuormittavan, jätevedenpuhdistamon sekä teollisuuslaitokset.
– Vesistö on valuma-alueensa summa. Päijänne on iso vesistö ja sen valuma-alue on laaja. Kaikki, mitä valuma-alueella tapahtuu, vaikuttaa jollain tavalla myös vesistöön, Ursin totesi.
Ja siellähän tapahtuu. Pistekuormituksen ohella ravinnekuormasta puhuttaessa puhutaan myös hajakuormituksesta, joka tarkoittaa hajanaiselta valuma-alueelta valunnan mukana tulevaa ravinnekuormaa: luonnollisia laskeumia, ilmalaskeumia, hulevesiä sekä haja-asutuksen, metsätalouden ja peltoviljelyn aiheuttamia valumakuormia. Viimeksi mainittu on merkittävin Päijänteen fosforikuormituksen aiheuttaja.
JÄTEVEDENPUHDISTAMOLTA OTETUT kuusi viimeistä näytettä ovat täyttäneet lupaehdot. Esimerkiksi ammoniumtypen kanssa on ollut haasteita, mutta viimeisimmässä näytteessä sitä oli alle 0,1 milligrammaa litrassa. Lisäksi paikallinen puhdistamo kestää vertailun muihin Keski-Päijänteen puhdistamoihin: Korpilahden jätevedenpuhdistamoon sekä Jämsän keskuspuhdistamoon. Jopa Jyväskylän Nenäinniemen puhdistamo häviää Kuhmoisten puhdistamolle esimerkiksi kokonaistypen puhdistustehon osalta.
– Lisäksi Kuhmoisissa on puhdistamon kokoon nähden tiukat luparajat. Esimerkiksi Korpilahdella luparajat ovat väljemmät, sillä yleisesti luparajat on valittu vastaanottavan vesistön mukaan, jätevesiasiantuntija Katja Kotalampi KVVY Tutkimus Oy:ltä totesi.
Ympäristölupaehtoihin vaikuttaa lisäksi luvan myöntämisajankohta.
KOTALAMPI OIKOI myös uskomusta siitä, että reilujen vuotovesien aikaan saataisiin paremmat puhdistustulokset. Vuotovesi tarkoittaa kaikkea viemäriin päässyttä vettä: hule-, pohja- ja sadevesiä.
– Puhdistustuloksissa tulee täyttyä prosentuaalinen poistoteho sekä pitoisuuden raja-arvo, joka mitataan milligrammoina litrassa. Ja kun vuotovesiä tulee, niin prosentuaaliseen lukemaan on hankalampi päästä, Kotalampi kertoi.
Lisäksi Kotalampi muistutti, että puhdistamon on toimittava olosuhteista riippumatta hyvin. Vaikka kyseessä on biologis-kemiallinen laitos, niin puhdistustuloksen saavuttamiseksi elävien organismien on päästävä tekemään puhdistustyö.
– Puhdistamolla luodaan optimaaliset olosuhteet puhdistustyön sujumiseksi, ja niiden pitäisi toimia tauotta. Kaikkeen ei kuitenkaan voida vaikuttaa, jos sähköt ukkosen vuoksi katkeavat, jonkun on saatava varavoima käyttöön ja katsottava, että kaikki pelaa. Tilanteeseen, jossa tällaista riskiä ei olisi, ei koskaan päästä, Kotalampi sekä kunnan käyttömestari Tapio Nysten sanoivat.
NYSTEN KERTASI omassa puheenvuorossaan puhdistamon historiaa siltä osin, kun hän on ollut siitä vastaamassa. Vuonna 2020 puhdistamon pumput ja koneet alkoivat tulla käyttöikänsä päähän ja seuraavana vuonna kiusannut korona pidensi tavaroiden toimitusaikoja. Samaan aikaan puhdistamosta huolehtivaan ohjausryhmään liittyi Kotalampi.
– Yksi putsarin tärkeimpiä kehityksen kohteita oli automaatio. Samaan aikaan päädyimme siihen ratkaisuun, että sako- ja umpikaivolietettä saa tuoda vuorokaudessa vain 40 kuutiota. Se on sähköventtiilillä rajoitettu, Nysten kertoi.
Viimeisimpänä puhdistamolle rakennettiin omat sosiaalitilat likaisen ja puhtaan veden puolille. Näin ollen valvomoon pääsee ilman, että tarvitsee kulkea likavesien puolen kautta ja saastumisriski minimoidaan.
– Lisäksi puhdistamon turvallisuutta ja kameravalvontaa on lisätty. Puhdistamolla on valitettavasti käynyt uteliaita ihmisiä ilman syytä. Tulevana kesänä aloitetaan työ puhdistamon aitaamiseksi kokonaan, Nysten sanoi.
Vesistön kannalta merkitystä on sillä, kuinka paljon sinne haitta-aineita pääsee, ei sillä, kuinka kaukana purkuputki sijaitsee.
JÄTEVEDENPUHDISTAMOSTA PUHUTTAESSA esiin nousi jälleen purkuputken sijainti. Yleisötilaisuuteen saapuneita kiinnostikin se, ovatko asiantuntijat tietoisia Päijänteen veden muutoksista kapeassa Kukkoistensalmessa ja onko purkuputken päätä mahdollisuus viedä niin sanotusti väljemmille vesille.
Lupa- ja valvontaviraston pintavesiasiantuntija Hanna Aarnos vesien ja merenhoidon yksiköstä myönsi, että purkuputken pään lähellä sijaitsevasta vesistöntarkkailupisteestä otetuilla näytteillä voidaan todeta veden näkyvyyden laskeneen 4-5 metristä alle kolmeen metriin havainnointijaksolla 1970-luvulta tähän päivään. Samaan aikaan planktisen levän määrä on kuitenkin laskussa, eli selkeää regevöitymiskehitystä ei ole havaittavissa. Samoin veden happipitoisuus alenee syvänteissä merkittävästi, mutta se ei Aarnoksen mukaan välttämättä liity pelkästään ulkopuoliseen pistekuormitukseen.
Purkuputken pään mahdolliseen siirtämiseen asiantuntijat eivät ottaneet kantaa muuten kuin todeten, että kannattaa miettiä, haluaako käyttää olemassa olevia resursseja putken pään siirtämiseen vai puhdistamon toiminnan parantamiseen.
– Puhdistamon tulokset ovat parantuneet, mutta vesistö elää omaa kiertoaan, eikä tulosten parantuminen näy vesistössä heti. Lisäksi emme pysty vaikuttamaan muihin valuma-alueen kuormitustekijöihin. Vesistön kannalta merkitystä on sillä, kuinka paljon sinne haitta-aineita pääsee, ei sillä, kuinka kaukana purkuputki sijaitsee, Kotalampi ja Aarnos muistuttivat.
NÄISTÄKIN PUHUTTIIN
– Miksi vuotovesiä tulee puhdistamolle niin paljon? Vielä 1980-luvulla sai rakentaa sekavesiviemäröintiä, eli hulevedet on ohjattu jätevesiverkostoon. Lisäksi tämän päivän vesisateet ovat pääasiassa kaatosateita, joita meidän verkostomme ei vedä. Ongelma on valtakunnallinen.
– Saako näin vanhaan puhdistamoon varaosia? Saa. Allas- ja putkistotekniikka ei ole muuttunut vuosikymmenissä niin merkittävästi. Uutena tulleesta automaatiosta vastaa puolestaan laitetoimittaja, ja apua saadaan tunnin sisällä sen hälyttämisestä.
– Onko purkuputken päätä aikomus siirtää? Prosessi vaatii vesilain mukaisen muutoksen, lisäksi sillä kohtaa menee paljon muitakin kaapeleita. Prosessi vie valitusaikoineen helposti vuosia. Lopullisen päätöksen tekee viranhaltijan esityksestä kunnan luottamushenkilöt.
Juttua muokattu tiistaina 19.5. klo 13.30. Tarkennettu tekstiä haastateltavan kommenttien perusteella
3 kommenttiaKommentoi
Miksi tarkoituksella tuotiin esille keskustelussa vain purkuputken jatkaminen? Mihin unohtui purkuputken vaikutusalueella olevien ihmisten puheenvuorot ja huolet vesistön tilasta. Useat paikalla olevat henkilöt kertoivat vesistön laadun jatkuvasta heikkenemisestä. Ongelmaa on tuotu esille yli 40 vuotta. Mitä kunta on tehnyt asian selvittämiseksi? Kunta on vain keskittynyt kertomaan puhdistamon, jopa toimivan paremmin kuin nykyaikaiset puhdistamot. Tuotiin myös esille muiden ympäristötekijöiden vaikutus vesistöön. Kunnan piti selvittää 2025 aikana, mitkä tekijät vaikuttavat rehevöitymiseen, kaislikkojen katoamiseen, veden haisemiseen kesällä aika ajoin. Myöhemmin luvattiin selvityksen valmistuvan 2026 alussa. Ei ole vielä saatu selvitystä. Oliko tilaisuuden tarkoitus tuoda vain esille kuinka hyvin asiat ovat.Tätä ainakin tuki kunnan edustajan etukäteen valmistama loppupuhe puhdistamon hyvästä toiminnasta. Onnea uudelle kunnanjohtajalle vaativassa tehtävässä, sitä tarvitaan. Nimimerkki mennäänkö entiseen malliin.
Johan oli taas tarinaa. Toiminnanharjoittajan edellytettiin selvittävän vuoden 2011 loppuun mennessä, kuinka puhdistusprosessia kehitetään siten, että käsitellyn jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on enintään 4 mg/l ja poistoteho vähintään 90 %." Nyt on vuosi 2026, eikä vieläkään tähän poistotehoon päästä.
Marraskuussa 2025 ELY lähetti tekniselle lautakunnalle selvityspyynnön ympäristöluvan mukaisten puhdistusvaatimusten täyttämisestä ja häiriötilanteista. Selvityspyynnössä todetaan, että Kuhmoisten Papinsaaren jätevedenpuhdistamo ei ole Pirkanmaa ELY-keskuksen valvonnan aikana täyttänyt ympäristöluvan määräyksiä yhtenäkään vuonna vuosina 2021–2024. Marraskuussa ELY myös lähestyi AVIa pyynnöllä, että Papinsaaren jätevedenpuhdistamon lupamääräykset koottaisiin yhteen lupapäätökseen lupatilanteen selkeyttämiseksi, sillä tämänhetkiset lupamääräykset eivät vastaa nykyisiä jätevedenpuhdistamoille annettuja lupamääräysten sisältöä. Nykyisessä päätöksessä ei myöskään ole annettu tarkempia määräyksiä koskien mm. purkupaikkaa, toiminnan lopettamista, riskienhallintaa, ohijuoksutus- ja ylivuototilanteita, viemäriverkoston kuntoa, toimintaohjeita sekä jätteiden ja kemikaalien varastointia. Olemme siis kaukana tämän jutun maalaamasta kuvasta.