RAAMATUN MUKAAN parhaillaan on meneillään 40 päivää kestävä paaston aika. Uskonnollisista syistä paastoa on harjoitettu ikiaikoja osin itsenäisenä uskonnonharjoituksena, osin valmistautumisena tärkeisiin uskonnollisiin menoihin.
Paasto on levinnyt uskonnon ulkopuolelta laajalti maalliseen elämäntapaan. Yleisimpiä syitä paastota lienevät terveydelliset ja painohallintaan liittyvät syyt. Naistenlehdet ovat vuosikymmeniä tarjonneet erilaisia paaston tapoja – osassa syödään niukemmin pari päivää viikossa, osassa syödään kaikki päivän ravinto tietyn aikaikkunan sisällä. Joissakin paastoissa vähennetään tiettyjä ruoka-aineita, kuten lihaa, sokeria tai kofeiinia. Osa paastoaa tiukemmin ja voi olla suurimman osan vuorokaudesta syömättä.
Paaston ei tarvitse kuitenkaan liittyä pelkästään ruokaan ja ravintoon. Viime vuosina ihmisten hyvinvointia parantamaan on nostettu muun muassa erilaiset some-paastot, mikä tarkoittaa sosiaalisen median käyttämisen reilua vähentämistä, jopa siitä kokonaan luopumista. Onnistuisiko?’
Jos ikävät uutiset ahdistavat, voi kokeilla uutispaastoa. Kenties oma mieli pysyy parempana ja maailma – ei, se ei lakkaa pyörimästä, vaikka jokaista risahdusta valtameren takana ei tiedostaisikaan.
Mielestään turhanpäiväiseen ostamiseen taipuvaiset kuuluvat olevan ostoslakossa, pitävän siis paastoa shoppailusta. Entä voisiko pitää paastoa alati korvissa olevista kuulokkeista, tai muista ihmisistä, vaikka se kovin tylyltä kuulostaakin.
Paasto on siis jonkinlaista pidättäytymistä, minkä katsotaan palvelevan hengellisiä, henkisiä sekä terveydellisiä tavoitteita. Lähteistä riippuen sen sanotaan auttavan irtautumaan arjen kiireistä ja mielihyvän tavoittelusta, puhdistavan mieltä, lisäävän henkistä keskittymiskykyä sekä tuovan uutta perspektiiviä elämään.
Edellä mainitut ilmaukset kuulostavat niin yleviltä kuvauksilta paastosta, että vähempikin riittää jättämään paastoamisyritykset heille, jotka muutenkin ehtivät ja malttavat tehdä matkoja oman sielunsa syvyyksiin. Siksi ehkä paastoa niin kovin suositaan ja suositellaan: Nuo entisaikojen itsestääselvyydet alkaen arjen kiireistä irroittautumiseen kun helposti meiltä nykyihmisiltä tuppaavat unohtumaan.
Jos on vaikea luopua tai nipistää syömisistään ja tekemisistään, voisiko paaston ideaa noudattaa omissa ajatuksissaan ja sanoissaan? Jospa sitä pitäisikin paastoa ilkeämielisistä ja katkerista ajatuksistaan? Jättäisi rumat sanat sanomatta ja käännyttäisi pahat kielet päästään pois? Valaisisi ympäristönsä kevättä kauniimmin kuin taivaalle kuukausien jälkeen kavunnut aurinko?
Katja Sirviö
