TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
PÄIJÄLÄSSÄ ON tehty yli kymmenen vuotta työtä kävijöiden ja asukkaiden saamiseksi kylään. Elinvoimainen Päijälä 2015–2025 -hankkeen ajatus oli luoda suunnitelma, jolla turvataan kylän elinkelpoisuus tulevaisuudessa. Mukana ovat kylän kaikki neljä yhdistystä sekä paikallisia yrityksiä.
– Kävimme kerran keskustelun, jossa totesimme, että jos ihminen tulee tänne juomaan kahvit, hän jättää meille viisi euroa. Jos hänellä on mahdollisuus syödä, hän jättää tänne äkkiä 50 euroa. Mutta jos hän jää yöksi, niin hän jättää tänne 150 euroa. Tältä pohjalta lähdimme kehittämään ajatuksia palvelujen kasvattamiseksi, kyläaktiivi Hannu Lahtinen toteaa.
Kyläsuunnitelmassa mainittiin monipalvelukeskus, jollaisena kesäkuussa avautuva Tukkilaistupa tulee toimimaan.
– Tästä tulee vetonaula, ja täällä voidaan toteuttaa näyttelyn lisäksi myös niitä muita palveluita, joita monipalvelukeskukseen suunniteltiin, Lahtinen sanoo.
Jos nyt ilmoittaisimme, että lauantaina on talkoot, niin 10-15 ihmistä tulisi.
Hannu Lahtinen
PÄIJÄLÄN TALKOOHENGESTÄ puhutaan vuosittain Suomen MM-rallin yhteydessä. Päijälän erikoiskokeesta on vuosien aikana muodostunut yksi sekä yleisön että kuljettajien suosikeista – erityisesti toimivien järjestelyiden vuoksi.
– Talkoohenki on mahtava ympäri vuoden. Ei tarvitse kuin vihjaista, niin porukkaa tulee töihin. Jos nyt ilmoittaisimme, että lauantaina on talkoot, niin 10-15 ihmistä tulisi, Lahtinen sekä toinen kylän aktiiveista, Jouko Ikonen toteavat.
Eikä aina tarvita talkoitakaan väen keräämiseksi yhteen. Lauantaiaamujen kahvihetkissä kylällä käy kymmeniä ihmisiä, juhannusperjantaina kahvittelijoita oli satakunta.
– Mutta tilaisuutta on järjestetty vuosia. Jos yhtenä kesänä kokeilee, niin ei siitä mitään tule. Kun systemaattisesti jatkaa, niin se kerää ihmisiä. Säännöllisyys on tärkeää, Lahtinen sanoo.
Talkoohengen Lahtinen ja Ikonen sanovat syntyvän yhdessä tekemisen riemusta. Riemua on kuitenkin riittänyt muillekin kuin tekijöille, siitä kertovat kylälle muuttaneet, siellä aikaansa viettävät vapaa-ajan asukkaat sekä säännöllisesti tiloilla nähdyt sukupolvenvaihdokset.
– Monet ovat sanoneet, että he hankkivat täältä kesäpaikan, koska tämä on aktiivinen kylä, Lahtinen kertoo.
Jos täällä on halunnut elää, on pitänyt olla aktiivinen.
Leena Bragge
PÄIJÄLÄN SIJAINTI ja sen myötä kirjoitettu historia ovat yksi selittävä tekijä kylän aktiivisuudelle. Vuonna 1912 rakennettiin Rukoushuone, sillä lähimpiin kirkkoihin oli matkaa 15 kilometriä.
– Tiet olivat huonot, joten ihmiset opettelivat täällä tekemään. Teollisuutta oli monenlaista sekä pieniä maatiloja. On ollut kaupat, pankit, kaikki ammatit, kenkien ja vaatteiden tekijät. Jos täällä on halunnut elää, on pitänyt olla aktiivinen, Lahtinen sekä Päijälän seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Bragge kertovat.
