Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukio oli ensisijainen vaihtoehto 19:lle jatko-opintojaan suunnittelevalle nuorelle tämän kevään yhteishaussa. Hakijoista enemmistö hamusi pitäjään ratsastuslukion vuoksi.
Yle uutisoi viime vuoden syyskuussa, kuinka lukioiden tarjoamien painotettujen erikoislinjojen määrä kasvaa koko ajan. Kilpailu opiskelijoista kiristyy ja kilpailussa pärjätäkseen on erikoistuttava. Ratsastuslukioita löytyy Suomesta yhteensä viisi.
Lukiot eivät ole turvassa maata parhaillaan koettelevalta kehitykseltä. Ikäluokat ovat pienentyneet suuressa osassa kuntia. Valtion taloudellista tukea voi sanoa mitäänsanomattomaksi, ja lukioiden tukeminen on kuntien itsensä kontolla.
Toistaiseksi lukioiden alueellinen saatavuus on hyvä, Kuntaliiton tällä viikolla lähettämän tiedotteen mukaan jokaisessa Manner-Suomen 66 seutukunnassa sekä Ahvenanmaalla on tarjolla lukiokoulutusta. Tilannetta ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvänä.
Lukion olemassaololla on merkitystä paitsi koulutoimelle myös kunnalle. Opetusneuvos Petri Lehikoinen muistuttaa Ylelle antamassaan haastattelussa, että lukio turvaa pätevät aineopettajat myös yläkouluun. Lisäksi hän uskoo lukiolla olevan merkitystä kunnan yleiselle houkkuttelevuudelle.
Erikoislukiot ovat esimerkki Lehikoisen peräänkuuluttamista yritteliäisyydestä, luovuudesta ja innovatiivisuudesta paikallisen lukiokoulutuksen jatkon turvaamiseksi. Naapurikunnassa Padasjoella on veneilylinja, Rautjärven lukio valmistaa oikeustieteisiin ja Parikkalassa tarjotaan opintojaksoja, joissa tutustutaan eläinlääkärin työhön.
Vain taivas näyttäisi siis olevan rajana, kun pohditaan, miten kunnan olemassaolevia vahvuuksia voisi opiskelijoiden houkuttelussa hyödyntää. Miten pitkälle täällä viritetyn koulun ja paikallisten yrittäjien yhteistyön voisikaan viedä?
Katja Sirviö
