TEKSTI & KUVA PÄIVI HOTOKKA
PUNAISEN RISTIN Nälkäpäiväkeräys näkyy jälleen Kuhmoisissa torstaista lauantaihin. Punaliivisiä kerääjiä voi tavata esimerkiksi kauppojen edustalla.
Kerääminen ei ole ollenkaan hullumpaa hommaa, sanoo Tuula Kindberg.
– Tämä on tosi positiivinen kokemus. Itsellekin tulee hyvä mieli. Ihmisten kanssa on kiva jutella, mutta syvällisiä ei tarvitse puhua.
Kindberg vakuuttaa, että keräämistä ei tarvitse pelätä. Lippaan kanssa ei tarvitse tehdä yhtään mitään eikä ihmisiä pidä pysäytellä. On parempikin, ettei tee mitään ylimääräistä, koska siitä ei voi päätellä mitään, jos ohikulkija ei tällä kertaa lahjoita. Hän on voinut juuri osallistua jossain muualla.
– Monet kauheasti selittelevät, miksi eivät anna keräykseen, mutta minä vastaan, että tämä on ihan vapaaehtoista.
Kindbergin mukaan monet kysyvät, mihin lahjoitetut varat menevät. Vastaus on, että ne ohjataan Punaisen Ristin katastrofirahastoon, josta annetaan apua kiireellisissä tilanteissa sekä Suomessa että ulkomailla.
– Esimerkiksi tulipalon uhreja tuetaan. Tälle on ollut tarvetta myös Kuhmoisissa.
KINDBERG ITSE lähti kerääjäksi, koska ei kehdannut kieltäytyä, kun yli 90-vuotias Sylvi Tuovinen pyysi. Kokeiltuaan hän totesi, että kerääminen onkin mukavaa.
Punaisen Ristin kerääjät tekevät kahden tunnin vuoroja kerrallaan.
Torstaina keräämässä oli noin 20 innokkaan koululaisen porukka.
– He ovat aina iloisia ja käyttäytyvät paremmin kuin aikuiset, Kindberg kehaisee.
Punaisen Ristin Kuhmoisten osasto järjesti torstaina myös perinteisen Nälkäpäivän hernekeittomyynnin Kuhmolassa. Siellä tarjoilemassa oli ensimmäistä kertaa Anita Ågren, jolle vapaaehtoistyö ylipäänsä on lähellä sydäntä. Hän etsi nyt uusia mahdollisuuksia osallistua.
– Muutin vuosi sitten Tampereelta, ja osa vapaaehtoisharrastuksistani jäi sinne. Tällainen keikkahomma sopii minulle hyvin.
