TEKSTI KATJA SIRVIÖ
TULOVEROPROSENTTI JÄI lähes ainoaksi puhetta kirvottaneeksi aiheeksi maanantaina pidetyssä kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunnanhallitus ehdotti valtuustolle, että Kuhmoisten kunnan tuloveroprosentti pidetään ennallaan 9,10 prosentissa. Kuluvana vuonna kunnallisverotulojen kertymän arvioidaan nykyisellä tuloveroprosentilla olevan 3,526 miljoonaa euroa, ensi vuonna 3,387 miljoonaa euroa.
Avoin Kuhmoinen -ryhmän valtuutettu Osku Puukila nosti puheenvuorossaan esiin Padasjoen ja Sysmän huomattavasti pienemmät tuloveroprosentit. Puukila peräänkuulutti kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Hänen mukaansa monet kausiasukkaat pitävät kirjansa muualla, sillä muutto kuhmoisiin nostaisi vuosittaisia veromenoja rutkasti. Puukila ehdottikin, että kunnan tuloveroprosentti laskettaisiin 8,4 prosenttiin, samaan kuin Padasjoella.
Kokoomuksen valtuutettu Johanna Peltonen muistutti tiukkenevasta kuntataloudesta ja kertoi olevansa siinä käsityksessä, että kuntalaiset maksavat veroja mielellään oman kunnan palveluiden parantamiseksi. Perussuomalaisten varavaltuutettuna paikalla ollut Ari Ampuja puolestaan kertoi, että jutellessaan tänne muuttaneiden kanssa heistä monikaan ei tiennyt sen paremmin Kuhmoisten kuin entisen kotikuntansakaan tuloveroprosenttia.
– Taloustutkimus tekee vuosittain tutkimusta tästä aiheesta. Sen mukaan selkeä viesti on, että muuttoa suunnitellessa pääkriteeri ei ole kuntaveroprosentti vaan palvelut ja asumiskustannukset. Pyritään siihen, että veroprosenttia saataisiin alaspäin, mutta nyt ei ole se hetki, kokoomuksen valtuutettu Kari Paajanen totesi.
Puukilan esitystä veroprosentin laskemisesta kannatti kristillisdemokraattien Liisa Brander-Keskinen. Asiasta äänestettäessä äänet jakaantuivat 19-2 hallituksen esityksen puolesta.
Ehdotus kunnan kiinteistöveroprosenteista hyväksyttiin sellaisenaan. Yleinen kiinteistöveroprosentti maapohjalle on ensi vuona 1,30 ja rakennuksille 1,10. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti on 0,60 ja muiden asuntojen 1,20.
Vuoden 2026 tilikauden tulos näyttää edelleen olevan 300 000 euroa ylijäämäinen.
KOKOUKSESSA ANNETTIIN valtuustolle tiedoksi Kuhmoisten kunnan talousarvion toteuma syyskuun loppuun mennessä. Toteuman esitelleen hallintojohtajan Sanna Luukkasen viesti oli, että syyskuussa hyväksyttyjen määrärahamuutosten ansiosta talousarvio toteutuu tasaisesti. Verotulokertymä on hieman odotettua parempi, valtionosuudet toteutuvat laskelmien mukaisesti. Vuoden 2026 tilikauden tulos näyttää edelleen olevan 300 000 euroa ylijäämäinen.
Investointien vähäinen toteuma (38,8 prosenttia) sai Puukilan huolestumaan, mutta Luukkasen mukaan luku on kirjanpidollinen, eikä kerro, mitä investoinneista on konkreettisesti saatu toteutettua. Lisäksi luku tulee loppuvuodesta vielä parantumaan. Isoin ensi vuodelle siirretty investointi on Myllykujan korjaus.
Lisäksi valtuusto hyväksyi Kuhmoisten kunnan elinvoimaohjelman vuosille 2027-2029. Elinvoimaohjelma pohjautuu Kuhmoisten kunnan strategiaan, ja sen päivittämisen tukena oli laajasti toteutettu elinvoimakysely. Myös Päijänteen rantayleiskaavan muutokset Haukanniemen alueelle hyväksyttiin ilman keskustelua.
Keskustelua eivät herättäneet myöskään kunnanhallituksen tarkastuslautakunnalle antamat vastaukset, joskin kokoomuksen valtuutettu Eero Ikonen huomautti, että asian voisi jatkossa käsitellä hieman nopeammin.
Tiedoksi valtuustolle annettiin myös Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:n osavuosikatsaus.
Brander-Keskinen vetoaa juuri hyväksyttyyn elinvoimaohjelmaan, jossa yhtenä uutena linjauksena on tuen painopisteen siirtäminen yritysten tukemisesta kylien elinvoimaisuuden vahvistamiseen.
LIISA BRANDER-KESKINEN jätti valtuustoaloitteen kauppakamarijäsenyyksien tarkistamisesta ja kylätoimikunnan tukemisesta. Kuhmoisten kunta on jäsenenä sekä Hämeen että Tampereen kauppakamarissa. Jäsenyyksistä aiheutuu kunnalle yhteensä yli tuhannen euron vuotuiset kustannukset.
Brander-Keskinen ehdottaa aloitteessaan, että kunnanhallitus selvittää mahdollisuuden luopua toisesta jäsenyydestä ja maksaa säästyvillä rahoilla Pirkan Kylät ry:n kannatusjäsenmaksun sekä kustantaa Pirkan Kylät ry:n jäsenmaksun niille kyläyhdistyksille, jotka eivät jäseniä vielä ole. Brander-Keskinen vetoaa juuri hyväksyttyyn elinvoimaohjelmaan, jossa yhtenä uutena linjauksena on tuen painopisteen siirtäminen yritysten tukemisesta kylien elinvoimaisuuden vahvistamiseen.
