TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
KUHMOISTEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN toimistolla aloitti tällä viikolla uusi työntekijä. Kuhmoislaisia metsänomistajia kolmisen vuotta auttanut Eero Peltola siirtyy opintojen pariin sekä uuden työnantajan leipiin. Hänen tilallaan aloitti hämeenlinnalainen Jukka-Pekka Suominen.
Kuhmoinen ei ole Suomiselle entuudestaan tuttu, mutta ensivaikutelma pitäjästä on hyvä – joskin kivikkoinen ja vetinen.
– Paljon on mäkeä, kivikkoa ja vesistöä kaikkialla. Lisäksi metsää näyttää olevan maapinta-alaan nähden paljon. Eeron kanssa olemme kiertäneet keskeneräisiä työmaita ja käyneet asiakkuuksia läpi. Oikein hyvällä fiiliksellä olen työt aloittamassa.
Suominen on alanvaihtaja. Rakennusala vaihtui metsäalaan, sillä omien metsien myötä kokemusta hoitotöistä löytyy.
– Siinä sivussa tuumasin, että ehkä tällä alalla voisi uraakin tehdä. Meillä on itsellä myös sahaustoimintaa, joten ketju on alusta loppuun asti tuttu. Lisäksi teemme paljon harvennuksia itse moottorisahatyönä, Suominen kertoo.
Paljon on mäkeä, kivikkoa ja vesistöä kaikialla.
Jukka-Pekka Suominen
KUHMOISISSA TAPAHTUU henkilöstövaihdoksia, mutta koko MHY:ssä on tapahtumassa isompia muutoksia. Vuoden vaihteen jälkeen MHY Kanta-Häme fuusioituu MHY Päijät-Hämeen sekä MHY Uusimaan kanssa yhdeksi yhteiseksi MHY Etelä-Suomeksi.
– Näin olemme ensi vuoden alusta alkaen yksi suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä. Asiakkaalle ei toki muutu mikään muu kuin laskuttajan nimi, kertoo MHY Kanta-Hämeen vt. johtaja Lauri Halonen.
Halosen mukaan paikalliset metsäasiantuntijat sekä toimistoverkosto pysyvät ennallaan. Uudella, neljän maakunnan alueella toimivalla, MHY Etelä-Suomella tulee olemaan 16 toimistoa, 80 työntekijää, yli 10 000 jäsentä sekä 20 miljoonan euron liikevaihto.
– Jatkossa pystymme tarjoamaan palveluita metsänomistajille kilpailukykyisempään hintaan. Saamme käyttöömme erikoisosaamista, aikaisemmin MHY Kanta-Hämeellä ei esimerkiksi ole ollut käytössä erikseen luonnonhoidon osaamishenkilöä. Se on sen verran uusi ala perinteiseen moottorisaha- ja raivaustyöhön nähden. Organisaation hartiat levenevät ja voimme syventyä nouseviin liiketoiminta-aloihin, Halonen sanoo.
Metsänomistajat toki suojelevat metsiään ja tärkeitä luontokohteita myös vapaaehtoisesti.
Eero Peltola
JUURI LUONTOARVOJEN huomioiminen puukaupassa on yksi nousevista liiketoiminta-aloista. Halosen mukaan luontoarvokauppa on vielä alkutekijöissään, mutta kovassa nosteessa.
– Varmasti tulevaisuudessa on mahdollista jättää tehometsätaloutta tekemättä niin, että joitakin luontoarvoja säilyy. Luonnon vaalimisesta pitäisi myös vain saada tuloja, Halonen sanoo.
Mikään uusi juttu luontoarvot eivät ole. Peltola huomauttaa, että metsässä päivittäin työskentelevät tahot törmäävät niihin koko ajan, esimerkiksi lainsäädännöstä ja sertifikaateista puhuttaessa.
– Metsänomistajat toki suojelevat metsiään ja tärkeitä luontokohteita myös vapaaehtoisesti, Peltola sanoo.
– Ja mahdollisuus suojeluun on aina ollut. Nyt vain on tuotu enemmän esille valtion ja EU:n tuella rahoittamia hankkeita. Kaikenlaisia rahoitusmalleja löytyy tälläkin hetkellä, ja niitä pystyvät yksityisetkin metsänomistajat hakemaan, jos on sellainen kohde, johon rahoitus soveltuu, Suominen täydentää.
Hoitotöitä ja hakkuita on kuitenkin tehtävä metsä, ei raha edellä.
Lauri Halonen
HANKERAHAA ON tarjolla, mutta niin on myös metsätulorahoja – yhteensä 900 miljoonaa euroa enemmän koko valtakunnassa kuin tavanomaisina vuosina. Halonen suosittelee investoimaan ylimääräiset eurot takaisin metsään muun muassa lannoittamalla.
– Esimerkiksi MHY:llä on tulossa valtakunnallinen lannoituskampanja, jossa metsää lannoitetaan ja hakkuutuloja ohjataan takaisin metsään. Metsä kasvaa paremmin, hakkuukierto lyhenee, ja metsä sitoo paremmin hiiltä. Marjasatokin paranee. Näin saa sijoituksilleen hyvän tuoton, Halonen vinkkaa.
Kolmikon toinen vinkki liittyy metsän oikea-aikaiseen hoitoon.
– Hakkuu- ja hoitotöiden tekeminen ajallaan on tärkeää, jotta metsä kasvaa. Pitkällä aikavälillä se on talouden ja ympäristön kannalta kestävä ratkaisu, Peltola sanoo.
Suominen muistuttaa, että pelkästään hiilensidonnan maksimoimiseksi oikea-aikaiset hakkuu- ja hoitotyöt ovat tärkeitä. Ilman niitä hiilensidonta hiipuu.
– Hakkuutöiden ajoittaminen siihen hetkeen, kun puun hinta on korkeimmillaan, on vaikeaa. Hoitotöitä ja hakkuita on kuitenkin tehtävä metsä, ei raha edellä. Onhan se kiva, jos ne sattuvat parhaaseen puun hintaan, mutta jos harvennushakkuutta laiminlyö huippuhintaa odottaessaan, niin tappio on suurempi. Kun metsä jää hoitamatta, niin kasvu tyrehtyy. Kyllä metsä kirvestä tarvitsee, Halonen sanoo.
