ONNISTUIN SAAMAAN syysflunssan, jollaista minulle ei ole ollut pitkään aikaan. En edes muista, milloin viimeksi olisin ollut kuumeessa. Tauteja on paljon liikkeellä ja on ihan onnen kauppaa, sattuuko sairastumaan vai ei. En tiedä, onko aiempina vuosina influenssarokote suojannut pienimmiltäkin nuhakuumeilta, mutta nyt en sitä vielä ehtinyt ottamaan.
Tämä on aiheuttanut tietysti sen, että yöt menevät pääosin valvoessa ja yskiessä, mikä puolestaan väsymyksen ohella haittaa melkoisesti normaalia elämää. Onneksi meillä töissä on mahdollista jäädä pedin pohjalle huilaamaan omalla ilmoituksella ilman, että heti pitää sännätä lääkärin vastaanotolle. Itse olen pari viimeistä viikkoa siirtänyt sairauden puhkeamista flunssalääkkeillä, mutta nyt tauti todellakin vei voiton estotoimista huolimatta.
Viime sunnuntain aiheena kirkkovuodessa oli Valvokaa!, joka tässä tapauksessa ei tarkoittanut yöllisiä valvomisia unettomuuden tai sairauden vuoksi. Meidän kristittyjen pitäisi koko ajan olla valveilla, sillä emme voi tietää milloin maallinen taival täällä päättyy. Itse kunkin pitäisi hoitaa ihmissuhteensa ja kaikki tekemisemme siten, että olisimme valmiita lähtemään Taivaan kotiin, kun kutsu meille tulee. Me emme voi tietää päiviämme määrää ja toisaalta hyvä niin. Päivät on asetettu jo syntymässämme, ja sen vuoksi on hyvä välillä ajatella, ettemme elä täällä ikuisesti.
Me olemme kotiutuneet maalliseen elämään, sillä emmehän me muusta vielä tiedä -muuta kuin mitä Jeesus meille opetti. Raamattu kertoo meille valvomisesta, joka tarkoittaa hengellistä valveillaoloa, rukousta ja Kristuksen paluun odotusta. Kyseessä on siis syvä luottamus Jumalaan ja lähimmäisenrakkauteen arjen keskellä. Kristillinen valvominen toteutuu käytännössä lähimmäisen palvelemisena, oikeudenmukaisuutena ja yhteisvastuullisena elämänä. (1. Piet. 4:7-10). Sunnuntain rukouksen sanoin toivon siunausta viikkoosi:
Kaikkivaltias, pyhä Jumala. Sinä olet ajan ja ikuisuuden Herra, sinun tiedossani on elämämme päivät. Opeta meitä käyttämään tämä lyhyt aika, jonka olet antanut elettäväksemme. Auta valvomaan, rohkaise rukoilemaan. Aamen.
Lea Sinivaara




