TEKSTI & KUVAT SANNA KANTOLA
Puutarhasakset valmiiksi, lannoitteet esiin ja raittista ulkoilmasta nauttimaan
Pihan ei tarvitse olla viimeisen päälle trimmattu, sinne voi jättää ketomaisia alueita ja kotipuutarhasta voi suunnitella helppohoitoisen. Vuokko Liimatta antoi Kuhmoisten Sanomille vinkkejä kevätpihan kunnostuksesta.
Lämpimän huhtikuun jälkeen toukokuun alku on tarjonnut Kuhmoisissa koleaa säätä, ja ajatus pihatöistä ei ehkä ole ensimmäisenä mielessä. Pihapuutarhurin on kuitenkin jo korkea aika ryhtyä töihin.
– Aloitin pihahommat jo maalis-huhtikuun vaihteessa ja leikkasin pitkästä aikaa omenapuut, Liimatta kertoo.
Olemme Liimatan kotipihassa Rauhamäessä. Omenapuiden ohella tontilla kasvaa muun muassa luumuja, kriikunaa ja kirsikkaa. Pihan perältä kuuluu Liimatan huskyjen haukunta. Koirien ruoka-aika on lähellä.
– Pihassa olen tähän mennessä huolehtinut alkusiivouksesta, leikannut kasveja ja tehnyt kevätlannoituksia.
Liimatta kannustaa karsimaan keväällä reippaasti kotipuutarhan kasvustoa, varsinkin pensaita.
– Rohkeutta vaan leikkaamiseen, harvoin pystyy tappamaan pensasta leikkaamalla. Itse saksin esimerkiksi keijuangervon alkuvuodesta todella matalaksi, tämä auttaa sen kukintoja kesällä.
Marjapensaista kannattaa poistaa vanhoja oksia pensaan tyveltä.
– Jos sinne juurelle on jäänyt pitkiä oksantynkiä eli tappeja, ne voi leikata mahdollisimman matalaksi, jotta uudet versot pääsevät vapaasti kasvamaan.
Hedelmäpuita ei karsita ronskisti. Leikkaus on syytä tehdä aina lajin mukaan.
– Jos esimerkiksi omenaa oksii liian reippaasti, saa aikaan vain oksaviidakon, Liimatta muistuttaa.
Kun puiden ja pensaiden vanhat, kuolleet oksat on poistettu ja piha siivottu, voi ryhtyä pohtimaan istutuksia. Terminen kasvukausi alkaa yleensä toukokuussa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli viisi astetta plussan puolella.
– Keväällä voi istuttaa mitä vaan, koska kasveilla on reilusti aikaa juurtua. Nyt myydään paljon narsisseja, niitä ei kannata heittää pois kukinnan jälkeen. Ne voi istuttaa pihaan.
Liimatta muistuttaa, että kasveja ei voi sijoittaa mihin sattuu. Paikan pitää olla lajille sopiva.
– Mieti, millainen sijainti on. Onko paikka kuiva vai kostea? Onko se paisteinen vai varjossa? Mitä paikalle suunniteltu laji vaatii? Se mikä itsestä on kiva, ei kasville ehkä sovikaan.
Hyvä, ajatuksella suunnittelu ja perustettu puu- ja kasvitarha kestää aikaa ja vaihtelevia sää- olosuhteita.
– Jos maa on sula, monivuotisia perennoja voi sopiville paikoille huoletta istuttaa. Nyt ei kuitenkaan ole vielä aika laittaa kaikkia hyötykasveja ulos avomaalle.
Osan hyötykasveista voi istuttaa varhain keväällä. Kannatta kuitenkin olla tarkkana lajien kanssa, esimerkiksi porkkana kestää kylmää, papu puolestaan ei.
Miten talvi on vaikuttanut kasveihin tänä vuonna, onko tullut vahinkoja?
– Täällä etelässä ei ollut paljon lunta, eli suojaa kasveilla ei ollut, mutta silti edellinen talvi oli mielestäni surkeampi. Kelit, joiden aikana lumi sulaa ja jäätyy uudestaan ovat vaarallisia: kasvien juuret voivat vahingoittua.
Uusille istutuksille kannattaa suunnitella kohopenkki.
Liimatan työura on värikäs. Taustaltaan hän on puutarha-alan hortonomi, lisäksi toimelias nainen on suorittanut puutarha-alan opettajakoulutuksen. Reilu kaksikymmentä vuotta vierähti puutarha-alan ammattiaineiden opettajana Jämsässä. Välillä Liimatta oli virkavapaalla opettajan töistä ja työskenteli talvisin Lapissa safariyrittäjänä, kunnes lopulta rohkeni sanoa itsensä irti virasta ja ryhtyä päätoimiseksi koirasafariyrittäjäksi.
Nykyään Liimatta keskittyy yritystoimintaan ja puutarhaharrastukselle ei juurikaan jää aikaa. Hän kuitenkin seuraa puutarha-alaa ja sen virtauksia edelleen.
Onko tämän kevään trendeissä nähtävissä uusia suosikkikasveja tai puutarhailmiöitä?
– Koko ajan tulee uusia trendejä, ne ovat pohjaton suo. Viime vuosien esimerkkejä ovat pörriäispellot tai puolivilli puutarha. Pionit ovat palanneet puutarhalehtien sivuille ja pihoihin. Alppiruusut ja atsaleat ovat suosittuja edelleen, erityisesti kotimaiset lajit.
Yksi uutuus on kukikko eli vapaamuotoinen alue, joka korvaa osan nurmikosta. Kukikon voi perustaa valmiista siemensekoituksesta, jossa on yksi-, kaksi- ja monivuotisia kukkalajeja.
Kukikko viehättää monenmoisia pörriäisiä. Perhosia pihapiiriin voi lisäksi houkutella nokkoskasveilla.
– Olen jättänyt pihan laidoille tarkoituksella nokkosia, koska perhosten toukat käyttävät niitä ravintona, Liimatta hymyilee. Nokkoset ovatkin tuoneet pihaan perhosia.
Hyötyvihanneksista tomaatti jatkaa suosikkina. Tomaatti on syytä muistaa istuttaa syvään tai vinoon, niin että vartta menee mahdollisimman paljon mulla alle. Näin kasvi saa tukevan rungon.
– Jos tomaatti on sisätiloissa ja siinä on patteri alla, se on huono yhdistelmä. Liikaa valoa ja liian lämmintä. Kasvin varresta tulee ohut ja hutera, Liimatta opastaa.
Miten torjua puutarhan yleisimmät tuholaiset tai kasvisairaudet?
– Nykytorjunta-aineet, joita puutarhamyymälöissä on kuluttajille tarjolla, ovat entistä turvallisempia. Tuotteen kauppanimi ei kuitenkaan kerro, mitä purkissa on. On hyvä aina tarkistaa mitä tuholaisentorjunta-aine pitää sisällään.
Liimatan mukaan paras torjuntakeino hyvin hoidettu kasvi.
– Mitä paremmin kasvi voi, sitä vastustuskykyisempi se on. Itse en ole torjunta-aineita pihassa käyttänyt.
Myyriä voi torjua tiheäsilmäisellä verkolla. Verkot kannattaa välillä poistaa ja siistiä puiden alaosa ja juuristoalue.
Kasvivalinnoilla voi ehkäistä kotiloita ja etanoita. Esimerkiksi kotilot pitävät vuorenkilvestä ja nauhuksista. Näitä ei kannata pihaan istuttaa, jos asuinalueella esiintyy kotiloita.
– Kasveja ei ole hyvä siirrellä paikasta toiseen huolimattomasti. Jos jollain paikalla on lehtokotiloita, ei sieltä kannata hakea tai siirtää kasveja.
Keväällä kotiloita voi kerätä pois käsin, keräys on tehtävä ennen munintaa.
– Voi vaikkapa järjestää lapsille kotilonkeräystalkoot – pientä palkkiota vastaan.
Onko neuvoja mökkiläisille?
– Mökillä kannattaa miettiä, mikä on se oma juttu. On syytä kysyä mihin pyritään, halutaanko mahdollisimman helppohoitoinen piha vai tehdä hommia koko ajan sormet mullassa?
Liimatta tuntee hyvin eri kasvuvyöhykkeet, koska hän on asunut Suomessa kahdellakymmenellä eri paikkakunnalla Kittilästä Haminaan. Kotipaikka oli Heinola. Tila Rauhanmäessä on kotipaikan vaihtoon taipuvaiselle kulkijalle pitkäikäisin asuinpaikka, ehkä juuri sen loistavan rinnetontin ja puutarhan vuoksi.
Onko lopuksi jotain ohjetta kotipuutarhureille?
– Puutarhanhoidon pitää olla kivaa. Suosittelen kaikille puutarharetkeä. Puutarhanhoitohalun saa syyhyämään käymällä erilaisissa puutarhamyymälöissä tai kasvitarhoissa nuuhkimassa ja herättämässä puutarhaintoa. Huonolla säällä voi puolestaan istua kotona pohtien ja suunnitellen unelmapihaa.
