Lahjakorttien myynti on huipussaan etenkin jouluna, eikä se oli mikään ihme. Kun ei ole varma, mitä ostaisi läheisilleen, on helppoa jättää päätöksen tekeminen itse lahjan saajalle.
Esimerkiksi palveluun ostetun lahjakortin suorioon saattaa liittyä myös ajatus siitä, että tällainen lahja olisi ympäristöystävällisempi verrattuna jonkin tavaran ostamiseen, vaikka asia ei aina ole niin.
Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissisen mukaan lahjakortti on ekologisempi vaihtoehto vain silloin, kun lahjakortin ostaja todella tietää, millaista lahjaa saaja toivoo, tai osaa vähintäänkin arvioida, mikä tälle olisi hyödyllistä. Muussa tapauksessa turhaa kuluttamista tapahtuu joka tapauksessa.
– Joskus saatetaan myös ajatella, että palvelut olisivat aineeton lahja, vaikka niiden tuottamiseen tarvitaan yleensä kuljetuksia sekä tila, joka vaatii myös lämmitystä ja sähköä, ja jonne ostetaan materiaaleja jonkun tietyn palvelun tuottamiseksi. Näistäkin syntyy päästöjä, vaikka toki palvelujen hiilijalanjälki on yleensä huomattavasti tavaroita pienempi, Nissinen sanoo.
Tämänkin vuoksi hän kehottaakin lahjan antajaa aina miettimään, mitä sen saaja todella tarvitsee. Oli kyse sitten palvelusta tai tavarasta.
– Lahjakorttia henkkiessa olisi hyvä ajatella liikkeen tarjoamien tuotteiden tai palveluiden hiilijalanjälkeä. Mikäli ostettu lahja sopii saajan kulutukseen, eivä siitä aiheutuneet päästötkään ole turhia, Nissinen toteaa.
Juttu on ilmestynyt viikon 48 12-sivuisessa Kuhmoisten Sanomissa. Voit tilata näköislehden täältä.
