Aivotkin tarvitsevat liikuntaa. Viimeviikkoisen muistikahvilan ennätysyleisö sai kuulla – ei tällä kertaa lihasten – vaan aivojen treenaamisesta. Ikiliikkujaviikon kanssa samaan aikaan vietettiin aivoviikkoa, ja sen teemana oli tänä vuonna ”pääsi parhaaksi – aivoterveyttä pienillä teoilla”.
Pirkanmaan muistiyhdistys ry:n muistiohjaajan Anu Heinosen päivän luennon aiheena oli muistin vahvistaminen aivotreenillä.
– Pidetäänkin pienet pistokokeet osallistujille. Mitkä ovat liikunnan ja levon lisäksi tärkeitä keinoja, joilla pitää muistista huolta? Heinonen kysyi esityksensä aluksi.
Yleisö ilmiselvästi pääsi pistokokeesta läpi, niin paljon erilaisia vastauksia Heinonen kysymykseensä sai: Sapuska, ristikot, sudokut, soittaminen, laulaminen, kielten opiskelu.
– Se, mitä suuhun laitetaan, on äärimmäisen tärkeää muistin huollon kannalta. Ristikot ja sudokut haastavat ja aktivoivat aivoja. Samoin kielten opiskelu – tai ylipäätään kaiken uuden opetteleminen, Heinonen kertoi.
Tekee sitten ristikoita tai sudokuja tai opiskelee uusia taitoja, on Heinosen mukaan tärkeää nostaa aivojakin aktivoidessa tehtävien vaikeustasoa koko ajan. Kielten opiskelu ei välttämättä haasta aivoja riittävästi, jos on työskennellyt kielten opettajana.
– Kauppalistan voi kirjoittaa, mutta kaupassa voi yrittää tehdä ostokset siihen katsomatta. Rohkeimmat jättävät kirjoitetun kauppalistan kotiin, Heinonen vinkkasi.
Kirjoittaminen ja lukeminen aktivoivat aivoja. Päiväkirjan kirjoittaminen voi vaatia todellista pinnistelyä, jos yhtenä päivänä ei ehdikään kirjoittaa ja joutuu muistelemaan, mitä tuolloin tapahtui. Kirjeiden kirjoittamisessa on myös sosiaalinen aspekti.
Aivoterveyden kannalta joitakin asioita kannattaa myös välttää. Mutta mitä? Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan viikon 12 Kuhmoisten Sanomista. 12-sivuisen näköislehden irtonumeron voit ostaa Lehtiluukusta.
