Kunnanjohtaja Valtteri Väyrystä syytetään mielivaltaisesta johtamisesta, jossa ovet paukkuvat ja muita osapuolia ei kuunnella

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ

Useat Kuhmoisten kunnan työntekijät syyttävät kunnanjohtaja Valtteri Väyrystä asiattomasta kohtelusta, huonosta henkilöjohtamisesta sekä substanssiosaamisen puutteesta. Väyrysen käytös on poikinut jo yhden rikosilmoituksen. 

Yksi näkyvimmistä haasteista kunnanjohtaja Väyrysen käytöksessä on töiden vyöryttäminen alaspäin. Ilmiön tunnistivat sellaisetkin kunnan työntekijät, jotka muuten ovat onnistuneet säilyttämään Väyrysen kanssa asialliset välit.

– Töitä kaadettiin koko ajan vain lisää. Työmäärä paisui ja paisui.

– Hän lykkäsi minulle kaiken työn, vaikka potti oli yhteinen. Minulla ei ollut mahdollisuutta sanoa, että en ehdi tehdä kaikkea. Tai jos niin sanoin, hän vastasi, että ”kyllä ehdit”.

– Koin, että minua painostettiin tekemään sellaisia töitä, jotka eivät minulle kuuluneet.

Töiden vastaanottamisessa ei haastateltavien mukaan ole ollut neuvotteluvaraa, eikä liioin aikatauluissa.

– Hän on täysin joustamaton aikataulujen suhteen. Kaikki tekevät töitä valtavassa paineessa, mutta hänen käskystään sillä samalla sekunnilla pitäisi irrottautua johonkin muuhun, vähäpätöisempään tehtävään. Hän ei anna arvoa toisen kiireelle.

Alaspäin kipattuja työmääriä on puitu työterveyshuollossa asti. Tehdyt rajaukset ja annetut lupaukset eivät kuitenkaan ole pitäneet.

– Kyllä minä yritin rajata sitä, että hän tekisi omat työnsä ja minä tekisin omani. Minulla oli ihan tarpeeksi omissa töissä ja koin, että hän halusi käyttää minua sihteerinä.

Moni haastateltavista kertoo kokeneensa, että kunnanjohtaja odottaa kaikkien venyvän omissa töissään. Kunnan töissä ei haastateltavien mukaan kuitenkaan anneta mahdollisuutta tehdä ylitöitä.

– Kukaan ei tunnu tietävän, venyykö hän itse työssään. Tai mitä hän oikeastaan tekee työkseen.

Jokainen haastateltava kertoi ongelmaksi sen, että Väyrynen ei osaa ottaa vastaan toimintatapoihinsa liittyvää palautetta, eivätkä toimintatavat näin ollen muutu. Erään haastateltavan mukaan hän saattoi sanoa kiitos, mutta sekin tuntui enemmän opitulta asialta kuin aidolta kiitokselta.

– Alussa Väyrynen oli kovin suojelevainen isähahmo. Sanoi ottavansa vastuun minunkin virheistäni ja saattoi todeta ”että ei kukaan kuollut”. Se muuttui pikkuhiljaa. Kun hänellä oli stressiä, pienistä asioista tuli isoja ja hän alkoi nillittämään esimerkiksi muutaman kympin laskuista sekä mikromanageeraamaan. Vastuuta hän ei ottanut vaan kaatoi kaiken muiden niskaan piikittelynä.

– Alkuun hän kyllä sanoi, että jos töitä rupeaa tulemaan liikaa, niin sanot vain. No, kun sanoin, niin sillä ei ollut mitään merkitystä.

Empaattiselta, ymmärtäväiseltä, humaanilta jopa modernilta tuntuvasta johtajasta kuoriutui haastateltavien mukaan pommi, jonka räjähtämisen ajankohtaa sai vain arvailla

Haastateltavat kritisoivat rajusti sitä, kuinka Väyrynen kohtaa työntekijät arjessa ja reagoi erilaisiin tilanteisiin. Moni käytti ilmausta ”mielivaltainen” puhuessaan Väyrysen käytöksestä.

– Räjähtelyä, kokouksissa huutamista.

– Kun tarvitsin apua käytännön asioissa hän vastasi, että ”ole rohkea”. Pyysin  usein, että hän ei vastaisi niin, sillä se tuntuu loukkaavalta ja alentavalta. Sitten hän vastasi, että ”harmi, että koet sen niin”, ja jatkoi vain. Kyse ei ollut rohkeudesta tai sen puutteesta vaan siitä, että tarvitsin apua uusiin asioihin perehtymisessä.

– Kun hän kokee, että oma osaaminen ei riitä ja joku toinen taho tuo asiaan oman näkemyksensä, joka on perusteltu ja jonka mukaan pitäisi edetä, hän kokee joutuvansa altavastaajaksi ja käytös muuttuu arvaamattomaksi.

– Kutsuin koolle palaverin, jossa oli paikalla hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. Halusin käydä läpi työnjakoa, mitä ei oltu tehty lainkaan konkretian tasolla. Väyrynen oli aivan raivona siitä ja lähti kokouksen jälkeen paikalta ovet paukkuen.

– Joissain tilanteissa hän pystyy hillitsemään itsensä, mutta ei kaikissa. Arvaamaton käytös tulee selkänahasta.

Haastateltavat ovat turvautuneet paitsi kunnanhallituksen ja -valtuuston myös työsuojelun sekä ammattiliiton apuun saadakseen parannuksia työoloihinsa.

– Silloin Väyrynen väitti, että en voi olla työkyvytön. Syytti minua siitä, että en voi olla rikki, että me emme ole sopineet sellaisesta. Sitten hän vaati, että minun on tehtävä töitä sairaslomalla. Viestintä oli muuttunut uhkaavaksi.

– Hyökkäävyys ja painostavuus eivät ole metodeja, joita johtamisessa tänä päivänä käytetään. Me kaikki koemme asiat eri tavalla ja juuri sen vuoksi pitää ottaa huomioon se, miten ihmisten kanssa kommunikoi. Henkilöstöjohtaminen ei ole hänen vahvuuksiaan.

Puutteet henkilöstöjohtamisen hallinnassa tulivat ilmi kaikkien haastateltavien kanssa jutellessa.

– Hänen viestinsä on, että minä voin ja minä haluan. Autoritäärinen.

Autoritäärisyys tuli ilmi esimerkiksi lomista puhuttaessa.

– Hän kyseenalaisti olemattomin perustein ansaittujen ja pyydettyjen lomien myöntämistä. Eikä edes yrittänyt perustella.

– Asiantuntijatöissä ei johdeta vain asioita, vaan myös ihmisiä. Silloin pitää olla heistä kiinnostunut. He tekevät kyllä työnsä, kun heitä tuetaan ja ollaan aidosti ihmisenä ihmiselle. Mutta jos vedetään koko ajan mattoa pois alta ja ammutaan sivusta tykillä, niin ei kukaan pysty sellaisessa työyhteisössä olemaan.

– Loukkaavia vihjailuja lomien kerryttämisestä. Alatyylisiä viestejä siitä, että en tee töitäni – kun en vain ehtinyt.

– Minut hän kutsui kokoukseen ja luki paperista litanian siitä, mitä väärää olen työssäni tehnyt. Minä en saanut puhua mitään. En saanut puolustautua mitenkään, kun hän syytti minua siitä, että kollega oli jäänyt sairaslomalle.

– Mitä enemmän puhuin työmäärästä, sitä jyrkempää kohtelua sain. Hän ei siedä heikkoutta, se on merkki hänelle iskeä enemmän. Kylmyys ja se, että hän ei halua ymmärtää, tulivat vahvasti esiin.

– Jos tulee näkemyksellisiä eroja, niistä yleensä keskustellaan ja etsitään niihin ratkaisu. Hänen metodinsa oli inttäminen.

Työntekijät ovat todistaneet myös sitä, kuinka Väyrynen haukkuu heidän kollegojaan selän takana.

– Jo lähteneiden viranhaltijoiden osalta täysin ala-arvoista kommentointia, kuten ”viimeinkin siitä henkilöstä päästiin eroon”.

– Hän on panetellut minua kollegoille. Kertonut, mitä minä muka olen tehnyt, eli haukkunut minua selkäni takana.

Haastateltavien mukaan Väyrynen ei ikinä kysynyt, miten heidän lomansa sujui, puhumattakaan siitä, että olisi kysellyt vointia sairasloman jälkeen.

– Jos johtajalla on vaikeaa, ja hän kertoisi siitä avoimesti, niin saisi varmasti ymmärrystä. Mutta jos piiloutuu haarniskansa taakse ja oksentaa muiden päälle, ei synny yhteistyötä. Ei ole liikaa vaadittu, että kerran viikossa kysyy kaikilta, miten menee. Tai edes kerran kuussa.

Haastateltavat moittivat Väyrystä substanssiosaamisen puutteesta ja arvelevat sen olevan yksi syy siihen, miksi hän vyöryttää töitä alaspäin. Osaamattomuus tulee esiin monissa käytännön asioissa.

– Olin työtä hakiessani kertonut nykyisestä työtilanteestani ja kuinka pääsisin aloittamaan. Väyrynen ei sitä uskonut ja tarvittiin kolme valtuutettua hänelle opettamaan, että kyse on neuvottelusta eikä hänen oikeudestaan määrätä.

– Odotin vastausta valitukseeni kolme ja puoli viikkoa. Kun kysyin, miten sen kanssa edetään, hän kysyi, kenelle olin sen lähettänyt. Ei ollut siis lukenut sähköpostiaan. Myöskään lainsäädännöstä ja työsuojelusta hän ei tunnu ymmärtävän mitään.

– Meillä oli eri näkemys siitä, miten työsuhde päättyy koeajalla. Minun käsityksen mukaan hanskat putoaa siinä kohtaa, kun työntekijä itse koeajalla ilmoittaa, että tämä on tässä. Väyrysellä oli eri näkemys ja hän yritti osoittaa minulle työtehtäviä vielä irtisanoutumiseni jälkeen.

– Hän on tiettävästi jäävännyt virkamiehen erään asian käsittelystä, mutta todellisuudessa virkamies jäävää itse itsensä, kun kokee sen tarpeelliseksi. Lisäksi kyseinen virkamies ei ollut kokoukseen osallistuneiden perheenjäsen, kuten Väyrynen koolle kutsuessa väitti.

– Hän ei ymmärtänyt toimialani asioista mitään, ja silloin olisi pitänyt tajuta olla puuttumatta.

Arvailtavaksi jää, onko osaamattomuus syynä siihen, että kunnan työntekijät eivät koe saavansa perehdytystä omaan työhönsä.

– Jouduin vastaamaan kaikesta. En saanut häneltä mitään, vaan jäin oman onneni nojaan. Kun pyysin apua tai resurssia johonkin asiaan, niin hän kehotti katsomaan Youtubesta. Tai sanoi, että ”sinun pitää selvittää itse” tai ”se on sinun vastuullasi”.

– Perehdytys oli aivan alle keskiarvon ja sen myötä tulleet ongelmat huimia. Jos päähenkilö ei osaa talon sääntöjä, niin se aiheuttaa skismaa. Hyvässä työyhteisössä kaikkien pitäisi perehdyttää, mutta Kuntalassa järjestelmällisesti kieltäydyttiin perehdyttämästä, sillä se on esihenkilön tehtävä. Näin varmistettiin, että kukaan ei työssään onnistu.

– Tuntui, että häntä ei kiinnosta kunnan asiat ja niihin perehtyminen. Hän ei voinut esitellä moniakaan valmistelemiani asioita, kun ei ollut perehtynyt niihin. Hänen pitäisi tietää, mitä tehdään ja pystyä ottamaan kantaa asioihin. Hän lopulta vastaa kaikesta.

– Lisäksi hänellä on sairaan huono muisti. Noh, monellakin meistä on, mutta sitten pitää tukeutua muistiinpanoihin ja kaivaa sähköposteja.

Haastateltavista useampikin sanoo, että ei tiedä, mitä kunnanjohtaja oikeastaan tekee.

– Käskyttää, määrää, edustaa, Tiktok-videoita?

Kuhmoisten kunnanhallitus ja -valtuusto ovat haastateltavien mukaan tietoisia Valtteri Väyrystä koskevista haasteista. Virallista varoitusta Väyrynen ei kuitenkaan ole vielä saanut, eikä hänen kanssaan käydyt keskustelut ole haastateltavien mukaan johtaneet ainakaan positiiviseen muutoksen.

Osa entisistä työntekijöistä sen sijaan on maksanut kovaa hintaa työajastaan Kuhmoisten kunnassa.

– Ensin tuli dissosiaatio, jossa erkanin itsestäni. Aivotoiminta erkani minun tunnemaailmastani. Se oli aika pysäyttävä tilanne. Olen käynyt terapiassa pitkään.

– Tajusin pian, että tilanteeseen on kolme ratkaisua. Joko lähden, Väyrynen lähtee tai hän todella muuttaa toimintatapaansa. En voinut sen ihmisen alaisuudessa pitkään olla, jotta pysyn järjissäni. Se nakersi minua.

– En ole ikinä lähtenyt mistään työpaikasta niin nopeasti. Koin tärkeäksi tuoda kokemukseni työterveyden tietoon vielä lähtöni jälkeen, koska tiesin, että muilla on samoja kokemuksia.

Terveyshuolien lisäksi kokemukset Väyrysen kanssa ovat estäneet työllistymästä kunta-alalle.

– Olen hakenut aktiivisesti muihin kuntiin töihin, mutta niistä soitetaan Väyryselle ja kysytään suosituksia, vaikka en ole laittanut Väyrystä suosittelijakseni. Kunta-alalla käytäntö on kuulemma yleinen – vaikkakin ala-arvoinen ja jopa laiton. Ymmärrän, että kaikki päättäjät valtuustossa eivät käytäntöä tunne, mutta ehkä henkilön, jolle soitetaan, pitäisi osata sanoa, että ei ole hänen asiansa kertoa. Nyt tuhoutuu ihmisen työura täysin.

NÄIN JUTTU TEHTIIN

Kuhmoisten Sanomien toimitus on viime vuosina saanut useita vihjeitä siitä, että kunnanjohtaja Valtteri Väyrynen käyttäytyy epäasiallisesti kunnan työntekijöitä kohtaan.

Juttua varten on haastateltu useita Kuhmoisten kunnan entisiä ja nykyisiä työntekijöitä.

Juttu on rakennettu niin, että haastateltavien repliikeistä ei voisi tunnistaa, onko haastateltava entinen vai nykyinen työntekijä.

Haastateltavien anonymiteetin suojaamiseksi emme paljasta jutussa edes haastateltavien määrää, tai kuinka moni haastatelluista on kunnalla yhä töissä. Toimitus pitää esiin nousseita kertomuksia ja haastateltavien lukumäärää riittävänä näyttönä siitä, että ongelmat eivät rajoitu yksittäisiin tapauksiin.

Jutun alussa mainitusta rikosilmoituksesta ei kerrota tässä kohtaa enempää, sillä se liittyy toiseen tapahtumakokonaisuuteen. Rikosilmoitus on kuitenkin tehty juuri Väyrysen käytökseen liittyen.

Kunnanjohtaja Väyrynen on saanut hyvissä ajoin ennen jutun julkaisua mahdollisuuden vastata häntä kohtaan esitettyihin väitteisiin joko suullisesti tai kirjallisesti.