Kolumni | Tilaajille

Kolumni: Lukeminen kannattaa aina, mutta porukalla se on vielä hauskempaa

Kirjoittaja on kirjasto- ja kulttuuripalveluiden esimies.
Kirjoittaja on kirjasto- ja kulttuuripalveluiden esimies.

ON MONENLAISIA tapoja viettää iltaa, mutta harva harrastus yhdistää yhtä mukavasti lukemisen, kahvittelun, naurun ja hyväntuulisen väittelyn kuin kirjapiiri. Kuhmoisissa tämä on huomattu, sillä meillä toimii peräti kolme kirjapiiriä. Yksi kokoontuu kirjastolla, toinen Ruolahdella ja kolmas Päijälässä. Minulla on ilo olla mukana niissä kaikissa – sekä kirjastotyöntekijänä että lukemiseen hurahtaneena harrastajana. Lisäksi myös nuorten kirjapiiri on saatu mukavasti käyntiin koululla.

Kirjapiirien maailmassa olen oppinut, ettei kirjan tarvitse olla kaikkien mielestä hyvä. Yksi ihastuu henkilöhahmoihin, toinen pitää juonta pitkäveteisenä, ja kolmas löytää tarinasta aivan uuden ulottuvuuden. Joskus keskustelu käy niin vilkkaana, että voisi melkein unohtaa kokoontuneensa puhumaan kirjasta! Ja sehän on vain hyvä asia.

Todennäköisesti juuri siinä piilee kirjapiirin taika. Kirjan ei tarvitse olla mestariteos, eikä lukijan tarvitse olla kirjallisuuden asiantuntija. Riittää, että on lukenut – tai ainakin yrittänyt lukea – ja tulee paikalle avoimin mielin. Keskustelussa kirja saa uusia merkityksiä, ja samalla oppii tuntemaan myös muita ihmisiä hieman paremmin.

Kirjastotyöntekijänä iloitsen erityisesti siitä, että kirjasto voi tarjota ihmisille muutakin kuin kirjoja lainattavaksi. Kirjasto on paikka kohtaamisille, keskusteluille, oppimiselle ja yhteisöllisyydelle. Kirjapiirit ovat yksi hieno esimerkki siitä, miten kirjasto voi tuoda ihmisiä yhteen ja synnyttää lukemisesta yhteistä iloa. Kirjasto ei ainoastaan tarjoa luettavaa, vaan myös mahdollisuuksia jakaa lukukokemuksia ja löytää uusia näkökulmia.

Lukemisen edistämisestä puhutaan paljon, ja hyvä niin. Lukeminen on tärkeä taito, mutta sen ei pitäisi olla vain suorittamista tai velvollisuus. Se on parhaimmillaan elämyksiä, iloa, lohtua ja uusia maailmoja. Kirjapiirissä lukeminen saa vielä yhden ulottuvuuden: yksin luetusta tulee yhdessä koettu.

Erityisen hienoa on, että kirjapiiritoiminta ulottuu myös kyliin. Ruolahden ja Päijälän kokoontumiset osoittavat, ettei kulttuuritoiminnan tarvitse keskittyä kirkonkylälle tai suuriin tapahtumiin. Joskus riittää joukko ihmisiä, yhteinen kirja ja kahvipannu. Siinä on jo varsin hyvä kulttuuri-ilta!

Nuorten kirjapiirin käynnistyminen puolestaan ilahduttaa aivan erityisesti. Olisi hienoa, jos nuoret löytäisivät lukemisesta yhteisen harrastuksen, jossa voi jakaa ajatuksia, innostua uusista kirjoista ja huomata, ettei lukeminen ole vain koulutehtävä vaan myös hauskaa yhdessäoloa.

Olen onnellinen siitä, että Kuhmoisissa on ihmisiä, jotka haluavat kokoontua kirjojen äärelle. Kirjastotyössä on palkitsevaa nähdä, miten kirjat synnyttävät kohtaamisia ja miten pienestäkin kulttuuritoiminnasta voi kasvaa jotakin merkityksellistä. Ja onhan se myönnettävä, että kolmen kirjapiirin jäsenenä lukulistalla riittää tekemistä!

Ehkäpä seuraavan kerran, kun mietit, mitä mukavaa voisi tehdä arki-iltana, kannattaa tarttua kirjaan ja etsiä itselleen kirjapiiri, tai jopa perustaa sellainen. Ei tarvitse olla kirjallisuuden asiantuntija eikä edes erityisen nopea lukija. Uteliaisuus ja halu vaihtaa ajatuksia riittävät.

Parhaimmillaan kirjapiiristä lähtee kotiin paitsi uusia ajatuksia ja oivalluksia myös hyvä mieli ja tunne yhteisöllisyydestä. Siitä, että on saanut jakaa hetken ja ajatuksia muiden samanhenkisten ihmisten kanssa

Ja mikä parasta – seuraava kirja odottaa jo!

Eeva Markkanen

KategoriatKolumniTilaajille

Kommentoi

Nimi ja sähköpostiosoite tulee vain toimituksen käyttöön. Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt tietosuojaselosteen.