Eero Ikonen teki tarkat laskelmat ja kuittasi Osku Puukilan ajatukset muuttoliikenteestä kauniina harhana – kunnan tuloveroprosentti pysyy ennallaan

TEKSTI KATJA SIRVIÖ

KUNNAN TULOVEROPROSENTTI aiheutti jälleen keskustelua kunnanvaltuuston päättäessä siitä maanantaina 10. marraskuuta pitämässään kokouksessa.

Kunnanhallituksen esitys oli, että Kuhmoisten kunnan tuloveroprosentti, kuten myös kiinteistöveroprosentit, pysyisivät samoina kuin kuluvana vuonna. Va. kunnanjohtaja Sanna Luukkanen pohjusti esitystä kertomalla, että pari viikkoa sitten valtuustoseminaarissa valmisteltu vuoden 2026 talousarvio näyttää nykyisilläkin veroprosenteilla jäävän noin 86 000 euroa positiiviseksi.

– Seminaarissa totesimme, että veroprosenttien tarkastelutarvetta ei tässä vaiheessa ole. Vuoden päästä tilanne voi olla toinen, sillä valtionosuusjärjestelmä on uudistumassa, ja sen vaikutusta kuntatalouteen ei vielä tiedetä, Luukkanen totesi.

Luukkanen arvioi, että esitys valtionosuusmuutoksesta tulisi kuntiin lausuttavaksi tämän vuoden lopulla. Tiistai-iltapäivänä 11. marraskuuta Kuntalehti uutisoi, että neuvottelut uudistuksesta ovat edelleen kesken, ja että lausuntoaika siirtynee tammikuulle.

Totesimme, että veroprosentin tarkastelutarvetta ei tässä vaiheessa ole.

Sanna Luukkanen

AVOIN KUHMOINEN -ryhmän valtuutetut Liisa Brander-Keskinen ja Osku Puukila ilmaisivat tyytymättömyytensä ehdotettuun tuloveroprosenttiin, joka oli siis 9,10. Brander-Keskinen viittasi valmisteilla olevaan talousarvioon, jossa hänen mukaansa on varattu rahaa sekä koulukeskuksen kädentaitojen uudisrakennukseen (1,1 miljoonaa euroa) että Kuntotiellä olevien väistötilojen parantamiseen (400 000 euroa).

Kyseiset investoinnit on talousarviossa budjetoitu vuodelle 2028.

Brander-Keskisen mukaan käyttäjät ovat olleet väistötiloihin tyytyväisiä, joten jos uudisrakennukseen jätettäisiin investoimatta, voitaisiin kunnallisveroprosenttia laskea hänen mukaansa jopa 0,4 prosenttiyksikköä.

Kokoomusvaltuutetut Eero Ikonen ja Kari Paajanen molemmat allekirjoittivat ajatuksen siitä, että veroprosenttia voisi jossain kohtaa laskea, mutta muistuttivat, että kunnanhallitus ei ole vielä edes nähnyt talousarviota, eikä veroprosenttiin liittyviä päätöksiä voida tehdä vedoten sellaisiin asioihin, joista ei vielä ole edes päätetty.

Puukila ei tyytynyt Ikosen ja Paajasen vastaukseen vaan totesi, että kunnassa on paljon ympäri vuoden viihtyviä kausiasukkaita, jotka hänen mukaansa eivät tule Kuhmoisiin muuttamaan korkean veroprosentin vuoksi.

– Sitä kuulee aivan riittämiin, Puukila totesi.

Puukila ei tarkemmin kertonut, missä väitettä kuulee. Paajanen mainitsi Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen, jonka mukaan veroprosentti ei vaikuta muuttohalukkuuteen, jos se ei ole aivan ääripäissä. Kuhmoisten Sanomat kysyi asiasta paikallisilta vapaa-ajanasukkailta joulukuussa 2024. He sanoivat tuolloin, että matalampi kunnallisveroprosentti ei saisi heitä siirtämään kirjojaan Kuhmoisiin.

Veroprosentti ei kausiasukkaita juurikaan kiinnosta

– Vaikka meillä on korkea veroprosentti, niin me olemme viimeisen kuuden vuoden aikana tehneet muuttovoittoa. Paljon pienemmilläkin veroprosenteilla tehdään tappiota. Muuttohalukkuuteen veroprosentti ei vaikuta, mutta meille täällä asuvilla sillä totta kai on merkitystä, Paajanen totesi.

Ikonen huomautti vielä, että hänen laskelmiensa mukaan kuntaan tarvittaisiin yhdeksän hyvätuloista (60 000 euroa vuodessa tienaavaa) muuttajaa, jotta edes kunnallisveroprosentin 0,1 prosenttiyksikön pudotus saataisiin kompensoitua. Puukilan viime kaudella ehdottamien isompien pudotusten kompensoimiseksi tarvittaisiin jo satoja muuttajia.

– Spekulointi siitä, että veroäyriä halventamalla saataisiin kansaa tänne muuttamaan on harhaa, kaunista unta, Ikonen sanoi.

Puukila ilmoitti olevansa eri mieltä.

Valtuusto äänesti veroprosentista. 19 valtuutettua oli alkuperäisen esityksen kannalla, Avoin Kuhmoinen -ryhmän valtuutetut Brander-Keskisen esityksen kannalla.

LISÄÄ VILKASTA keskustelua saatiin, kun käsittelyyn otettiin kunnanhallituksen antamat vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen. Vesimaksuista on valtuustossa keskusteltu aiemminkin.

Vesimaksut puhuttivat valtuustossa: ”Totta kai meillä asuu sivuseudulla ihmisiä, ei sille mitään voi”

Tarkastuslautakunta on kysynyt, kuinka paljon veden kuutiohintaa tulisi nostaa, jotta jätevedenpuhdistamon toiminta saataisiin positiiviseksi. Vuoden 2024 vesihuoltolaitoksen tilikauden tulos oli 108 148 euroa alijäämäinen. Käyttömestari Tapio Nystenin antamassa vastauksessa todetaan, että uusi vesitaksa on saatettu voimaan syyskuussa. Edellisen kerran taksoja on tarkastettu kesällä 2021, ja sen jälkeen yleinen hintataso on noussut voimakkaasti.

Vesitaksoja nostettaessa nousivat myös perusmaksut. Puukila huomautti korotusten olevan nykyisen vesihuoltolain hengen vastaisia, sillä laki edellyttää maksujen kannustavan veden kulutuksen säästämiseen.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Pitkäranta vastasi Puukilalle, että verkoston kunto ei vettä säästämällä parane:

– Perusmaksua on korotettu, jotta verkoston investointeja voidaan tehdä, Pitkäranta totesi.

Vesihuoltolaissa, johon Puukila viittasi, todetaan myös, että maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit.

Perusmaksua on korotettu, jotta verkoston investointeja voidaan tehdä.

Pekka Pitkäranta

PUUKILA ILMAISI vielä huolensa liittyen tappiota tuottavaan kaukolämpöön. Tarkastuslautakunnan kysymys kuului, onko kunnan metsänmyynnistä tulevaa raaka-ainetta taloudellista myydä kaukolämpöyhtiölle. Vastaus kuului, että raaka-ainetta voidaan myydä edellyttäen, että kaukolämpöyhtiö on kiinnostunut ostamaan ja tarjoamaan kilpailukykyisen hinnan.

Puukila ihmetteli kuitenkin, miksi kaukolämmön hinnoissa ei esiinny minkäänlaisia korotuksia lähes 186 000 euron alijäämästä huolimatta.

Paajanen totesi, että kaukolämmön pitää olla kilpailukykyinen muiden lämmitysmuotojen kanssa. Suuret korotukset voivat aiheuttaa sen, että kaukolämmöstä siirrytään pois ja jäljelle jäävien rasitus nousee entisestään. Pitkärannan mukaan kokonaistappiota ei pystytä mitenkään kattamaan asiakasmaksuja nostamalla, jolloin taksojen tarkistamiseen ei ole ollut tarvetta.

– Suurin osa kaukolämmöstä tulee suoraan kunnan omiin kiinteistöihin. Syksyllä 2027 pitäisi viimeistään aloittaa uudet sopimusneuvottelut kaukolämpöyhtiön kanssa, tämänhetkinen sopimus on alunperinkin ollut huono kunnan kannalta, Paajanen sanoi.