Kulttuuri | Tilaajille

Kirjaston tammikuun taiteilija kopioi estotta

Värit ovat Juha Saloselle sen verran tärkeitä, että...
Värit ovat Juha Saloselle sen verran tärkeitä, että muutama alun perin mustavalkoinen työkin on saanut kopiointivaiheessa värit. Maalausten hahmotkaan eivät välttämättä ole tunnistettavissa: – Jos henkilöä maalaan, niin teen siitä eri näköisen. Taiteilijahan maalaa töihin aina itseään, tai jotakuta läheistä, Salonen sanoo.

TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ

KUHMOISTEN KIRJASTON galleriassa on tammikuun ajan tarjolla väriloistoa. Taiteilija on kuhmoislaissyntyinen Juha Salonen, ja Kuhmoisiin pystytetty näyttely kolme vuosikymmentä maalanneelle Saloselle toinen.

– Oli minulla kaksi työtä täällä esillä silloin Nivarpäiden (Raili ja Jouko) oppilaiden näyttelyssä, Salonen kertoo.

Raili Nivarpää opetti Salosta Syrjänmäen kansakoulussa 1950-luvun loppupuolella. Näyttelyyn jätetystä mustavalkoisesta luokkakuvasta voi löytää muitakin paikallisille tuttuja kasvoja.

Salonen ei suunnittele tai hahmottele töitään etukäteen, vaan lähtee raakasti liikkeelle. Osa töistä syntyy nopeasti ja helposti, mutta pikkutarkka näpertely pienellä pensselillä voi viedä kauankin aikaa.

SALOSEN MAALAUSTAIDE on paitsi värikästä myös kopioitua. Mona Lisan täsmällistä plagiaatiota näyttelystä on kuitenkin turha etsiä, sillä Salonen yhdistelee töissään eri taiteilijoiden teoksia. Joskus niinkin paljon, että alkuperäistä työtä voi olla hankala tunnista.

– Kun aloitin maalaamisen, niin silloin kopioiminen oli ehdottoman kiellettyä, Salonen sanoo.

Kopiointiin on yksinkertainen ja ymmärrettävä syy: Salosen mukaan on helpompi maalata jotain, mikä on jo olemassa. Samalla hän pohtii olevansa kenties huono ideoija.

– Nykyään on kiinnostavaa se, että maalauksia voi katsoa netistä ja tutustua taiteilijaan: Mitä hän on tehnyt ja ajatellut. Yritän saada idean ja tunnelmankin varastettua, Salonen kertoo.

Salonen aloitti maalauksen aikuisiällä 1990-luvulla, kun lastenhoidolta vapautui aikaa. Sitä, miten hän ajautui tarttumaan pensseliin, Salonen ei osaa kertoa.

– Kai se sitten kiinnosti. Koulussa sain kympin kuvaamataidosta ja ehkä äiti kannusti taiteen pariin jossain kohtaa, hän pohtii.

Nykyään Salonen maalaa Ahjolan kansalaisopiston kursseilla.

Maalausten lisäksi esillä on Salosen tekemiä pronssiveistoksia. Jonon loppupäästä löytyy kissaveistos, jonka tilasi viisivuotias lapsenlapsi. Lopputulos ei työn tilaajaa miellyttänyt.

MAALAUSTEN LISÄKSI näyttelyssä on esillä Salosen tekemiä pronssiveistoksia. Tosin pääteeman ohella Salonen ehti tehdä moottoripyörän osia, aikataulu kurssilla oli sen verran joustava.

Taide on Saloselle sydäntä lähellä oleva harrastus. Työt saavat arvonsa siitä, että pääsevät katseltavaksi, myyntinäyttely kirjaston näyttely ei ole.

– En ole koskaan edes yrittänyt myydä töitäni. Kurssikaveri osti kerran yhden alastoman naisen, kun se ei meille kotiin kelvannut, Salonen kertoo.

KategoriatKulttuuriTilaajille

Kommentoi

Nimi ja sähköpostiosoite tulee vain toimituksen käyttöön. Lähettämällä kommentin, olet lukenut ja hyväksynyt tietosuojaselosteen.