HELATORSTAIN SANOMA avaa katseen taivaaseen ja puhuu samalla syvästi myös meille maan päällä eläville ihmisille. Päivän evankeliumissa Jeesus rukoilee Isää: “Minä tahdon, että ne, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen.” (Joh. 17:24–26)
Nämä sanat ovat täynnä lämpöä ja turvaa. Jeesus ei puhu ihmisistä etäisesti eikä välinpitämättömästi. Hän sanoo: Minä tahdon. Hän tahtoisi että pysyisimme hänen ominaan ja olisimme kerran hänen luonaan taivaan ilossa. Kristus nousi taivaaseen, ja avasi sinne tien meillekin.
Usein elämä tuntuu hajanaiselta. Päivät täyttyvät työstä, huolista, pettymyksistä, keskeneräisyydestä ja pahat tekomme painavat sydämiämme. Moni kysyy hiljaa sydämessään: olenko minä huomattu, olenko minä tärkeä, onko minun elämälläni tarkoitusta, kuinka löydän rauhan levottomalle sydämelleni? Päivän evankeliumi vastaa lempeästi: sinut on kyllä nähty, sinua kutsutaan Jeesuksen yhteyteen, sinua odotetaan.
Helatorstai muistuttaa myös siitä, ettei Jeesus ole poistunut kauas. Taivaaseen astunut Herra on yhä läsnä sanassaan, evankeliumin ilosanomassa Pyhän Henkensä kautta seurakuntansa keskellä. Hän tuntee meidän tiemme, kuulee huokauksemme ja haluaa armahtaa katuvan syntisen.
Helatorstain ilosanomassa meille kuulutetaan: taivas on avoin ja meitä odotetaan siellä. Jeesus on sovittanut syntimme, sinulla on lupa uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja luottaa siihen, että tie on taivaaseen asti auki.
Tuomas Taipale
