KUHMOISTEN KUNNAN uusi rakennusjärjestysehdotus jättää rakennusvalvonnalle entistä enemmän tilaa tapauskohtaiseen harkintaan.
Ennen vuotta 2020 voimassa olleessa rakennusjärjestyksessä luotettiin sääntöihin. Sääntöjen ongelmallisuus kävi ilmi, kun rakensin vapaa-ajan paikkaani Köntin kulmille Kuhmoisiin. Ongelma kärjistyi vanhan rakennusjärjestyksen käsiteparissa ”tulisija” ja ”lämmityslaite”.
Rakennuksiini kuului nukkuma-aitta, johon halusin asentaa puulla toimivan kamiinan. Kävi ilmi, että aittaan olisi saanut asentaa ”lämmityslaitteen”, jossa on pakoputki mutta ei ”tulisijaa”, jossa on savupiippu.
Ajatus pakoputkella varustetusta nukkuma-aitasta vaikutti parodialta. Aitan lämmittäminen metsän puilla olisi ollut kiellettyä mutta kaukaa aavikolta haetulla öljyllä sallittua.
Vuoden 2020 rakennusjärjestyksessä tästä rajoituksesta jo luovuttiin: aitta tai vierasmaja sai olla varustettu lämmitysjärjestelmällä tai tulisijalla.
Parodia liittyi rakennusjärjestyksen keskeisimpään käsitteeseen, rakennuspaikkaan. Rantarakentamisessa rakennuspaikka muodostaa kokonaisuuden, johon voi kuulua päärakennuksen lisäksi sauna ja tarpeelliset muut talousrakennukset. Vanhaa ilmaisua käyttäen kokonaisuutta voi verrata yhteen ”savuun”.
Savulla on pitkä verohistoriallinen tausta. Savu oli Suomessa vanha veronkantoyksikkö, jonka sisältö vaihteli alueittain. Hämeessä savulla tarkoitettiin yhtä taloa tai ruokakuntaa.
Rakennuspaikkojen lukumäärän sääntely on kunnallisen kaavoittajan ja rakennusvalvonnan keskeisiä tehtäviä varsinkin herkillä ranta-alueilla.
Ongelmana on ollut uusien rakennuspaikkojen muodostaminen. Rakennuksia voidaan hajauttaa suuren kiinteistön eri osiin niin, että niistä alkaa muodostua toisistaan erillisiä mökkikokonaisuuksia. Kiinteistö voidaan myöhemmin myös jakaa lohkomalla useiksi kiinteistöiksi. Lohkominen ei kuitenkaan itsessään voi tai saa synnyttää uusia rakennuspaikkoja tai rakennusoikeutta.
Hiivittämistä pyrittiin Kuhmoisten ennen vuotta 2020 voimassa olleessa rakennusjärjestyksessä ehkäisemään muun muassa määräämällä asumiseen käytettävä aitta tulisijattomaksi.
Tulisijan käyttäminen hiivittämistä estävänä tunnusmerkkinä toimii huonosti. Se karsii lämmitysratkaisuja, joilla rakennusta voitaisiin lämmittää järkevästi paikallisella puulla. Tulisijattomuus ei myöskään estä hiivittämistä, koska itsenäiseltä mökkikokonaisuudelta näyttävän kokonaisuuden voi nykyisin myös toteuttaa ilman tulisijaa sähkösaunalla ja ilmalämpöpumpulla.
Hiivittämistä voi hallita korostamalla kaavoituksen tarkoituksen toteutumista rakentamislupamenettelyssä. Menettely korostaa rakennusvalvonnan laadukasta harkintaa varsinkin nyt, kun Kuhmoisissa vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseen asumiseen on ajankohtaista.
Heikki Niemeläinen
Kuhmoinen
