TEKSTI & KUVA KATJA SIRVIÖ
KUHMOISTEN KUNNANVALTUUSTO hyväksyi viimeisimmässä kokouksessaan kunnan uuden rakennusjärjestyksen. Kyseessä on lakisääteinen asiakirja, jossa määritellään sellaisia asioita, joihin rakentamislaissa ei suoraan oteta kantaa. Lisäksi rakennusjärjestyksen tulisi ottaa huomioon kuntien erityistarpeet.
– Näin suurta muutosta rakennusjärjestykseen ei ole vuosiin tullut, mutta koska uuden rakentamislain myötä lupajärjestelmä meni kokonaan uusiksi, piti uusia rakennusjärjestyskin, kunnan rakennustarkastaja Samuli Manninen kuvailee.
Lupajärjestelmän muutos onkin näkyvin muutos uuden ja vanhan rakennusjärjestyksen välillä. Siinä missä ennen vaadittiin erilaisia toimenpidelupia ja -ilmoituksia, niin nyt pärjää yhdellä rakentamisluvalla. Lisäksi lupakynnys nousi korkeammalle, joten kaikkeen rakentamiseen ei tarvita lupia entiseen tapaan.
Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Mannisen mukaan jätevesijärjestelmiin liittyen lupakynnys on madaltunut, joskin rakennusjärjestyksessä on hyvin selkästi määritelty, milloin rakennuslupa tarvitaan. Esimerkiksi silloin, jos ranta-alueella on käytössä muutakin kuin kantovesi.
– Lupajärjestelmämuutoksen on ollut tarkoitus yksinkertaistaa asioita, mutta ihmiset ihmettelevät edelleen, että eikö edes ilmoitusta tarvitse tehdä. Historiasta tiedetään, että kestää viitisen vuotta, ennen kuin uudet määräykset jalkautuvat arkeen, Manninen toteaa.
Luonnosvaiheesta lausui ELY ja ehdotusvaiheesta LVV, joka keksi puuttua ihan erilaisiin asioihin. Se tuntui keskittyneen erityisesti erilaisiin luontoon ja maaperään liittyviin seikkoihin sekä rantojen rakennusoikeuksiin.
Samuli Manninen
VAIKKA KUNTAKOHTAINEN onkin, vaikuttaa rakennusjärjestykseen voimakkaasti valtiollinen ohjaus. Kun rakennusjärjestystä alettiin uudistaa, valvoi työtä ELY-keskus, mutta ELY-keskusten toiminnan päättyessä sellaisenaan, tuli valvovaksi viranomaiseksi Lupa- ja valvontavirasto.
– Luonnosvaiheesta lausui ELY ja ehdotusvaiheesta LVV, joka keksi puuttua ihan erilaisiin asioihin. Se tuntui keskittyneen erityisesti erilaisiin luontoon ja maaperään liittyviin seikkoihin sekä rantojen rakennusoikeuksiin, Manninen kertoo.
Hänen mukaansa LVV halusi korostaa sitä, että rakentamiseen vaikuttavat muukin kuin rakentamislaki, isoimpana ympäristöpuolen lait sekä jätevesiin liittyvät määräykset.
Valtion viranomaisen lisäksi rakennusjärjestykseen ottaa kantaa myös museovirasto, ja Kuhmoisten rakennusjärjestykseen onkin liitetty kartat geologisesti arvokkaista alueista sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista kulttuurympäristöistä ja maisema-alueista sekä tunnetuista muinaisjäännöksistä.
Itse kokisin hankalana sen, jos minun rakennusvalvonnan viranhaltijana pitäisi ottaa kantaa siihen, saako koskea rakennuksiin tai puihin, joissa on mahdollisesti lepakoita tai niiden pesiä.
Samuli Manninen
KUN RAKENNUSJÄRJESTYSTÄ alettiin uusia muutama vuosi sitten, tuli päättäjien taholta viestiä, että sen olisi hyvä olla yhteneväinen erityisesti Päijänteen eteläisten kuntien kanssa. Alkuvaiheessa kunnat miettivätkin linjauksia ja sisältöjä yhdessä, mutta koska välissä menee maakunnan raja, on rakennusjärjestyksestä annetut lausunnotkin hieman erilaisia.
– Mutta esimerksiksi laitureissa otettiin sama käytäntö kuin lähikunnilla, ja nykyään laiturit saavat olla 15 metriä pitkiä tai pinta-alaltaan 30 neliömetriä. Aikaisemmin pituutta sai olla 20 metriä ja pinta-alaa 45 neliömetriä, Manninen toteaa.
Luontoarvot ja maaperään liittyvät asiat nousevat rakennusjärjestyksessä esiin aiempaa voimakkaammin. Kohtuullisen uusi asia on mustaliuske, jota Kuhmoisissakin paikoittain esiintyy. Mustaliuskeen altistuessa ilmakehän hapelle ja vedelle se tuotttaa hapanta ja metallipitoista valuntaa.
– Luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon aivan eri tavalla kuin aiemmin, ja Lupa- ja valvontavirasto olisi halunnut painottaa sitä ehkä vieläkin tarkemmin. Itse kokisin hankalana sen, jos minun rakennusvalvonnan viranhaltijana pitäisi ottaa kantaa siihen, saako koskea rakennuksiin tai puihin, joissa on mahdollisesti lepakoita tai niiden pesiä, tai voiko pikkulintujen pesäpuuta kataa, Manninen sanoo.
Entistä näkyvimmin nousevat esiin myös energian tuotantoon liittyvät asiat. Esimerkiksi aurinkovoiman käyttöä halutaan mahdollistaa ja Mannisen mukaan raja siihen, millaista aurinkovoimaa voi ilman lupaa asentaa, nostettiin naapurikuntien kanssa suhteellisen korkealle. Ajankuvaa ilmentävät myös maininnat muun muassa sähköisistä liikennevälineistä ja saunalautoista.
– Saunalauttoja enemmän keskustelua on käyty erilaisista siirrettävistä saunoista. Niiden tilanne ei uuden rakentamislain jälkeen ole lainkaan yksinkertainen, Manninen sanoo.
