Kuhmoisten kunnanvaltuuston kokouksessa keskustelua herätti kunnallisveroprosentti. Avoin Kuhmoinen -ryhmän valtuutettu Osku Puukila avasi keskustelua kunnallisveroprosentista jo viime tiistaina järjestetyillä kuntalaiskahveilla, jossa hän ehdotti kunnallisveron reipasta pienentämistä.
Kuhmoisten kunnanhallitus oli esittänyt valtuustolle, että veroprosentti pysyisi ennallaan, eli 9,1 prosentissa. Puukila ehdotti kunnallisveron tiputtamista Sysmän tapaan 6,4 prosenttiin ja perusteli esitystään sillä, että pienemmällä kunnallisveroprosentilla saataisiin kuntaan muuttovoittoa.
– Kunnassa asuu monia kausiasukkaita käytännössä ympäri vuoden, mutta Kuhmoisten korkean veroprosentin vuoksi he maksavat veronsa halvemman veroprosentin kuntiin. Sama koskee monia kunnan toimissa ja viroissa toimivia, Puukila sanoi.
Puukilalle vastasi kokoomuksen Juha Simola, joka kertoi Kuhmoisten olevan lähiseudun vertailukunnista ainoa muuttovoittoinen kunta vuosina 2017–2022 68 henkilöllään. Asikkalassa nettomuutto on Simolan siteeraaman tutkimuksen mukaan –14 (kunnallisveroprosentti 8,10), Hartolassa –148 (8,9 %), Padasjoella –80 (8,4 %), Sysmässä –110 (6,4 %).
Puukila toivoi, että kunnallisveroprosentin laskemisesta seuraavat tulonmenetykset kuitattaisiin sillä, että tarkasteltaisiin tappiollisia hankkeita ja sopimuksia, jota eivät kuulu kunnan lakisääteisiin toimintoihin. Esimerkkinä hän mainitsi 24-hallin, jonka lämmityskuluja nykyinen vuokrasopimus ei kata.
-Pelkästään hankkiutumalla hallista eroon – myymällä se vaikka yhdellä eurolla – päästään puolen prosenttiyksikön alennukseen kunnallisveroprosentissa. Ja kertokaa meille yksi hanke, johon kunta on lähtenyt mukaan ja joka tuottaa voittoa. Onko sellaisia? Puukila peräsi.
Kunnanjohtaja Valtteri Väyrysen ja sivistystoimen johtajan Pertti Terhon mukaan on. Terho on erilaisin hakemuksin hankkinut kunnalle viime vuonna 150 000 euroa tuloja, joista suurin osa on mennyt henkilöstökuluihin.
-Se, että tarjoamme palveluita ja hyvälaatuista elämää, tuo meille asukkaita. Jos menisimme pelkällä lakisääteisellä minimillä, niin muuttovoitto häviäisi, Väyrynen vastasi.
Perussuomalaisten varavaltuutettu Ari Ampuja huomautti, että 24-hallin vuosittaiset vuokratuotot ovat lähes 70 000 euroa. Sosiaalidemokraattien varavaltuutettu Kari Launonen puolestaan muistutti, että 24-hallissa on yritystoimintaa, mikä puolestaan tuottaa verotuloja kunnalle.
-Se, että yrityksiltä viedään tilat pois, on lyhytnäköistä toimintaa.
Puukila nosti esiin taseen ylijäämän, joka vuoden 2023 tilinpäätöksessä on 6, 796 miljoonaa euroa ja antaa ymmärtää, että meillä on melkein seitsemän miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa käytettävissä.
-Käytämme vuodesta toiseen rahoja sellaisten asioiden tukemiseen, jotka eivät auta kuntalaisten hyvinvointia. Niitä pitäisi ruveta etsimään, Puukila sanoi.
Kokoomuksen Pekka Pitkäranta totesi Puukilan puheissa olevan ristiriidan, sillä hän puhuu samaan aikaan liian suurista menoista, mutta haluaa tuloja pienennettävän. Pitkäranta penäsi Puukilalta konkreettisia toimia menojen pienentämiseksi ja pohti ääneen, olisiko kaukolämmön lopettaminen yksi sellainen. Se kun ei ole kunnan lakisääteinen palvelu.
-Aikanaan on tehty sopimuksia, joiden tavoitetasot eivät ole täyttyneet. Ei kunta ole sellainen toimija, mikä voisi omista sopimuksistaan irtaantua, Pitkäranta totesi.
Puukilan kannatus veroprosentin pienentämisestä ei saanut kannatusta muiden valtuutettujen keskuudessa. Kristillisdemokraattien Risto Ojala totesi, että kuntalaiset eivät ole valittaneet kunnan palveluista, vaan ovat olleet tyytyväisiä.
Sosiaalidemokraattien Silmu Sarvala puuttui Puukilan huoleen valtavasta ylijäämäisestä taseesta ja toivoi kuntalaisten ymmärtävän, että sitä rahaa ei missään todellakaan ole.
-Tasesysteemi tuottaa tavalliselle kuulijalle epätietoisuutta, mutta näin kunnan tilinpito pitää tehdä, ja ehkä vuotuinen toimintatulos on helpompi ymmärtää. Kunnan ei ole tarkoitus tehdä voittoa tuottavaa liiketoimintaa vaan sen tarkoitus on tuottaa palveluja ja muuta tarpeellista kuntalaisille. Tietysti on kohtia, joissa tulisi pyrkiä siihen, että tulot kattavat kulut, mutta näin ei voida aina tehdä, sillä meidän koulurakennus ei varmasti tuota mitään, ellei lasketa palkoista tulevia verotuloja.
Keskustan Minna Korppila vastasi valtuuston puheenjohtajan Martti Kankkusen kannustukseen puheenvuorojen käyttämisestä toteamalla, että ymmärtää puheenvuorojen kaipaamisen, mutta se on haastavaa, sillä osalla valtuutetuista on ymmärrys kuntataloudesta ja -organisaatiosta valitettavasti heikolla tasolla.
-Jos joku myydään eurolla, niin sehän ei tarkoita sitä euroa, vaan sillä on tasearvo, mikä pitää alaskirjata ja mikä vaikuttaa negatiivisesti kuntatalouteen. Tämä on monimutkainen tämä kuntatalous, mutta kun siitä lähtee puhumaan, olisi hyvä tietää, mistä puhuu. Se osaltaan vähentää puheenvuoroja täällä, että niistä jokaiseen tulee vastaus, joka sisältää yleensä hyvin vähän oikeita asioita ja hyvin paljon disinformaatiota, Korppila totesi.
Keskustelu kunnan veroprosentista päättyi hallintojohtaja Sanna Luukkasen laskelmiin, joiden mukaan kunnallisveroprosentin laskeminen 2,7 prosenttiyksiköllä laskee kunnan verotuloja lähes miljoonalla eurolla.
