”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat (Room. 1:16) ”Sillä Jumalan valtakunta ei ilmene puheina, vaan voimana” (1.Kor.4.20)
Otsakkeen sanat tulevat ilmi noista Paavalin sanoista Raamatussa. Paavali itsekin oli saanut kokea Jumalan voiman elämässään, siksi hän noin rohkeasti uskalsi kirjoittaa. Paavalille Jumalan voima ei ollut jokin uskomus, tai uusi oppi, vaan se oli elävää todellisuutta hänen elämässään.
Raamattu kertoo Paavalin elämästä, miten hän kohtasi elävän Jumalan. Paavali oli ennen elävän Jumalan kohtaamista ahkera, uskonnollinen mies, joka oli paljon lukenut ja tutkinut Vanhan testamentin kirjoituksia, mutta silti häneltä puuttui omakohtainen sisäinen Jumalan tunteminen. Jeesus ilmestyi hänelle näyn ja ilmestyksen kautta, eräällä matkalla ja tuo kohtaaminen muutti täydellisesti Paavalin. Muutos oli niin suuri hänen elämässään, että jotkut uskovat jopa epäilivät voiko se olla totta?
Paavali sai omin silmin myös nähdä, miten tuo Jumalan voima vaikutti ihmisissä, jotka tulivat uskoon. Sairaita parani ja erilaiset armolahjat toimivat.
Vielä tänäkin päivänä evankeliumissa on Jumalan voima ja Jumalan Pyhä Henki tekee samankaltaisia asioita. Paavalinkin aikana jotkut epäilivät, kuten tänäänkin, voiko tuo olla totta?
Paavali kirjoittaakin näin: ”Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, on se Jumalan voima” (1.Kor.1:18)
Monet ajattelevat, että usko Jumalaan on meille uskoville vain jokin oppi, johon olemme ”hairahtuneet”. Mutta itsekin omasta kokemuksesta voin sanoa, että kysymyksessä ei ole pelkkä oppi, sitäkin se kyllä on, kun ajattelemme Raamatun opetuksia, vaan kysymyksessä on ennen kaikkea todellinen elämä Jumalan yhteydessä näkymättömän, mutta todellisen Pyhän Hengen välityksellä.
Siunattua syksyä lukijoille!
Reijo Heikkilä
