TEKSTI MIKKO SEES
SUOMESSA YLI puolet työikäisistä työskentelee istuen. Työterveyslaitoksen tuoreimmat katsaukset ovat vuodesta toiseen osoittaneet samansuuntaista kehitystä: fyysisesti kuormittava työ vähenee, staattisesti kuormittava työ lisääntyy. Samaan aikaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työergonomia on terveyspoliittinen ilmiö, joka vaikuttaa paitsi henkilökohtaiseen jaksamiseen myös suoraan tuottavuuteen ja terveydenhuollon kustannuksiin.
Moni hämmästelee, miksi ”kevyen työn” päätteeksi keho tuntuu raskaalta ja jäykältä. Istuminen ei hengästytä, mutta se väsyttää. Syynä on se, että ihmiskehoa ei ole suunniteltu pysymään paikoillaan pitkiä aikoja.
Jos viettää joka arkipäivä kahdeksan tuntia näyttöpäätteellä, ei selviä työpäivästä rasituksetta, vaikka työ ei sisällä yhtäkään äkillistä liikettä tai painavaa nostoa.
Yli puolen tunnin yhtäjaksoinen istuminen, joka toistuu useita kertoja päivässä, hidastaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa etenkin alaraajoihin. Pään kevyttäkin etukumaraa asentoa ylläpitää huomaamaton jännitys niska-hartiaseudun lihaksissa.
Selkätuen puuttuminen, huono istuma-asento ja eteenpäin nojaaminen kuormittavat lannerankaa. Myös ranteet ja sormet ovat kovilla, ja toistuvat pienetkin liikeradat voivat johtaa rasitusvammoihin. Vähäinen liike altistaa kulumille ja aiheuttaa osaltaan alaselkäkipuja.
Uusi käsite someniska kertoo osuvasti, mistä on kyse. Jatkuvasti puhelin kädessä istuva nykyihminen altistuu huonon ergonomian takia selkä- ja niskakivuille.
Lopulta moni huomaa hakeutuvansa hierojalle tai työterveyslääkärille, kun niska-hartiaseutu “kramppaa” tai selkää vihloo. Vyöhyketerapeutti ja hieroja Irja Tervala suosittelee kokonaisvaltaista hoitoa, jossa hoidetaan muutakin kuin oireilevaa aluetta.
VANHAN TYÖERGONOMIAN maailmassa opetettiin, että on olemassa yksi ideaalinen työasento: selkä suorassa, kyynärpäät 90 asteen kulmassa, näyttö silmien korkeudella. Nykyinen tutkimus on kuitenkin haastanut tämän käsityksen.
Tutkijoiden mukaan seisominen vähentää alaselän kuormitusta ja parantaa verenkiertoa. Se myös lisää energiankulutusta noin 10-20 prosenttia istumiseen verrattuna. Seisominen ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin: pitkään seisten työskentely voi kuormittaa jalkoja ja lantionpohjaa.
Kun korkeussäädettävät työpöydät yleistyivät 2010-luvulla, niitä pidettiin edistyksellisinä. Nyt niistä on tullut uusi normi. Myös aktiivituolit, kuten satulatuolit ja tasapainotuolit, ovat nousseet suosioon. Ne aktivoivat keskivartalon lihaksia, mutta niistäkään ei ole ainoaksi ratkaisuksi.
Mikään yksittäinen asento ei ole terveyden kannalta optimaalinen, mutta jatkuva vaihtelu on. Siksi nykypäivänä ergonomiassa korostetaan liikkumista, vaihtelevuutta, taukojen rytmittämistä sekä yksilöllisten erojen huomioimista.
Tietämys työergonomiasta, sen merkityksestä, keinoista ja apuvälineistä on lisääntynyt.
Piia Arrenius
MYÖS KUHMOISLAISET kehonhuollon ammattilaiset suosittelevat hierontaa, liikunnan lisäämistä ja toimenpiteitä ergonomian parantamiseksi. – Keppijumppaa kannattaa tehdä, sanoo fysioterapeutti Eija Puikkonen. Hänen asiakaskuntansa koostuu pääosin ikääntyneistä, kuten fysioterapeutti Piia Arreniuksenkin.
– Tietämys työergonomiasta, sen merkityksestä, keinoista ja apuvälineistä on lisääntynyt, Arrenius kertoo.
– Työasentoa kannattaa vaihdella, vaihtaa työtuoli ergonomisemmaksi ja pitää myös taukoja.
Niska-hartiaseudun vaivoja hoidatetaan myös hieroja Hanne Alangon vastaanotolla.
– Liike on lääke, hän toteaa.
Alanko suosittelee arkiliikunnan lisäksi kuntosaliharjoittelua “vastapainoksi kököttämiselle”, eikä rauhoittava joogakaan huono idea ole. Hän mainitsee, että myös stressi voi aiheuttaa fyysisiä vaivoja.
Taukojen pitämisestä puhutaan Alangon mielestä kyllä paljon, mutta usein työn tauotus jää käytännössä vähäiseksi. Taukojen välttäminen ei kuitenkaan tee meistä tehokkaampia – päinvastoin.
Tiedetään, että jopa alle minuutin tauot parantavat työtehoa, vähentävät kipuja ja lisäävät keskittymiskykyä. Viime vuonna julkaistu suomalainen tutkimus osoitti, että mikä tahansa tauotustapa on yhtäjaksoista istumista parempi, mutta haitat vähenivät eniten kahden minuutin reippaalla kävelyllä puolen tunnin välein.
Jos on aivan pakko istua kuin tatti, hauska tapa saada keho liikkeelle istuma-asennossa on tuolisalsa. Brittiläisen tutkimuksen mukaan jopa vain minuutin salsatuokio tuolilla istuen puolen tunnin välein riittää rentouttamaan lihaksia ja lievittämään selkäkipuja. Istuen tehtävä tanssiharjoitus on mainio apukeino myös iäkkäille ja liikuntarajoitteisille.
Kyllähän etukumarassa asennossa taakka painaa. Ryhtiin on hyvä kiinnittää huomiota.
Irja Tervala
ERGONOMIA VAIKUTTAA myös psykologiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi hartioiden painuminen kasaan ei välttämättä johdu aina pelkästään huonosta tuolista, vaan stressistä. Jännitys työssä vaikuttaa suoraan lihasjännitykseen.
Mielialakin vaikuttaa asentoon: väsyneenä nojaamme eteenpäin, energisenä ryhdistymme. Ryhdin suoristamisella on vaikutusta: hormonitasot ja vireystila voivat muuttua ja keskittymiskyky kohentua.
Irja Tervala suosittelee ryhdin ylläpitoa ulkoilemalla ja käymällä vaikkapa kuntosalilla.
– Kyllähän etukumarassa asennossa taakka painaa, hän muotoilee.
– Ryhtiin on hyvä kiinnittää huomiota. Olkapään ja lavan liikkuvuutta voi parantaa venyttämällä yläviistoon ojennettua kättä eri suuntaan kuin koko rintakehää, esimerkiksi kurottamalla käden ovenkarmiin tai seinää vasten.
Jo pelkkä istuinkorkeuden säätäminen vaikuttaa paljon siihen, miten hartiat ja ranteet kuormittuvat. Teknisillä ratkaisuilla voidaan saada aikaan suuriakin muutoksia, jolloin työpaikoilla ergonomian parantaminen voidaan nähdä investointina.
Jokainen tuolista nousu, jokainen venytys ja jokainen uusi työasento on terveysteko.
TÄYDELLINENKÄÄN TYÖPISTE tai -asento ei poista istumisen haittoja, jos keho ei saa liikettä vapaa-ajalla. Myös Kuhmoisissa kehonhuollon asiantuntijat suosittelevat arkiliikunnan lisäämistä. Esimerkiksi kävely tai pyöräily töihin ja kauppaan sekä pihatyöt ovat hyviä keinoja lisätä liikunnan määrää. Istumisen haittoja ei voi ”kuntoilla pois” yhdellä liikuntakerralla, mutta jatkuva arjen aktiivisuus suojaa tehokkaasti.
Istumatyö on yleistynyt, mutta sen haitoista puhutaan vieläkin liian vähän. Jokainen tuolista nousu, jokainen venytys ja jokainen uusi työasento on terveysteko, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia.
