PUOLENTOISTA VIIKON päästä 15. marraskuuta valitaan uudet päättäjät seurakuntien kirkkovaltuustoihin ja seurakuntayhtymien seurakuntaneuvostoihin. Äänestysprosentti kirkollisvaaleissa on jäänyt koko maassa keskimäärin alhaiseksi. Edellisissä vaaleissa vain 12,7 prosenttia äänioikeutetuista äänesti.
Kuhmalaisilla on erityinen syy olla aktiivinen seurakuntavaaleissa, jotta Kuhmoisista kotoisin olevia ehdokkaita tulee valituiksi Hollolan kirkkovaltuustoon. On kuitenkin hyvä, että kuhmalaiset ehdokkaat ovat asettuneet ehdokkaiksi oman kirkkopoliittisen näkemyksensä mukaisille listoille.
Seuraavat kirkolliset vaalit ovat alkuvuodesta 2028 järjestettävät kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit. Näissä vaaleissa äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papit ja kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen jäsenet. Kirkolliskokouksessa päälinja kulkee Muutoksen tuuli ja Kirkon kivijalka -ryhmittymien välillä. Suurin, mutta ei ainoa, erotteleva tekijä on suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioparien vihkimiseen. Näin seurakuntavaaleissa äänestävä seurakuntalainen pääsee välillisesti vaikuttamaan myös kirkolliskokouksen kokoonpanoon.
Kirkko on edelläkävijä antaessaan tilaa nuorille vaikuttaa. Äänioikeus on jo 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä. Nuorten äänioikeutta on käytetty niukasti, sillä viime vaaleissa 16-17 -vuotiaiden äänestysprosentti oli vain 6,8 prosenttia. Seurakunnissa on annettu mahdollisuus nuorille vaikuttaa myös nuorten vaikuttajaryhmissä, joille voidaan myöntää läsnäolo- ja puheoikeus kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa. Hollolan seurakunnassa sellainen on Nuorten hallituksen(NuHa) nimellä ja toimii nettisivun mukaan aktiivisesti. Nuorten vaikuttajaryhmä rinnastuu kunnan nuorisovaltuustoon.
Nuorten kannattaa hakeutua nuorten vaikuttajaryhmien kaltaisiin elimiin. Ne tarjoavat sellaista kokemusta, jota muodollinen koulutus ei välttämättä tuo. Niissä luodaan myös verkostoyhteyksiä, jotka voivat auttaa eteenpäin monissa asioissa. Muistiini nousee omalta 60 vuoden takaiselta opiskeluajalta yliopistosta monia, jotka toimivat opiskelijajärjestöissä ja joista tuli merkittäviä vaikuttajia eri elämänaloilla. Omankin elämänaikaisen työurani lähtöaskeleet astuttiin noissa ympyröissä.
Rippikoulu on suosittu nuorten keskuudessa. Suuremmissa seurakunnissa rippikoulussa näyttää jatkuvasti olevan kirkkoon kuulumattomia, jotka haluavat ottaa rippikoulun yhteydessä kasteen ja liittyä siten maailmanlaajuisen kristillisen kirkon jäseneksi. Kaste onkin kova juttu sikäli, että kastettua henkilöä ei voida erottaa kirkon yhteydestä.
Omien lastenlasteni kautta olen voinut seurata nuorten rippikoulutietä. Monessa tapauksessa kirkon työntekijät ovat onnistuneet erinomaisesti kasvatustyössään ja saavat hyvää palautetta nuorilta. Rippikoulun jälkeinen isostoiminta vetää puoleensa monia. Kirkolla on tuhannen taalan paikka ottaa toiminnassaan huomioon nuorten toiveet ja tarpeet sekä saada nuorista aktiivisia seurakunnan jäseniä. Nuorista aktiiveista riippuu kirkon tulevaisuus.
Pentti Rauhala
