1. Mitä seurakunnan toimintaa vahvistaisit ja mistä vähentäisit, jos käytettävissä oleva rahamäärä pysyisi ennallaan?
– Seurakunnan tulee panostaa ydintoimintaansa, kuten jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin. Lasten ja nuorten toimintaan panostaminen on myös tärkeää, sillä heissä on seurakunnan tulevaisuus. Toiminnassa voidaan tarkastella talouden sopeutuskeinoina myös määrällisiä muutostarpeita, eri toteutustapoja ja toimintamuotojen mahdollisuuksia.
2. Olisitko valmis muuttamaan Kuhmoisten kirkon sisätiloja monikäyttöisemmiksi, jotta kirkko soveltuisi jumalanpalvelusten lisäksi paremmin erilaisiin kokoontumisiin ja tapahtumiin? Millaisia muutoksia hyväksyisit?
– Mielestäni lähtökohtaisesti kirkkoa tulee vaalia sen uskonnollista merkitystä sekä historiallisia että kulttuurisia arvoja kunnioittaen. Seurakunnan toimintaa voidaan järjestää tarvittaessa myös muissa kuin seurakunnan omissa tiloissa, niin kuin tälläkin hetkellä toimitaan.

3. Oletko kirkkovaltuutettuna ensisijaisesti seurakuntalaisten toiveiden välittäjä, taloudesta ja omaisuudesta huolehtiva päätöksentekijä, hengellisen yhteisön rakentaja vai käytännön seurakuntatyöhön osallistuva vapaaehtoinen?
– Kaikille kysymyksen rooleille on oma tärkeä paikkansa seurakunnassa. Itse koen, että kirkkovaltuutetun roolissa tärkein tehtävä on olla päätöksentekijä, joka huolehtii taloudesta ja omaisuudesta. Kirkkovaltuuston tehtävänä on linjata seurakunnan toimintaa ja taloutta. Vastuullisella taloudenpidolla mahdollistetaan seurakunnan toiminnan edellytykset.
4. Keiden seurakuntalaisten tarpeet jäävät mielestäsi nykyisin liian vähälle huomiolle? Miten selvittäisit myös niiden ihmisten näkemyksiä, jotka osallistuvat seurakunnan toimintaan harvoin?
– Mielestäni nuoria sekä aktiivi-iässä olevia aikuisia olisi tärkeää saada enemmän seurakunnan toimintaan mukaan. Seurakunnan työntekijöiden rooli ihmisten kohtaamisessa on tärkeä. He tekevät käytännön työtä seurakuntalaisten parissa, ja heitä kuulemalla saa tietää ihmisten näkemyksiä seurakunnan toiminnasta. Päättäjänä on tärkeää kuunnella erilaisia näkemyksiä, ja osattava hahmottaa kokonaiskuva seurakunnasta.
5. Mitä sellaista osaamista tai kokemusta toisit valtuustoon, jota seurakunnan päätöksenteossa tarvitaan? Kerro, miten käyttäisit sitä käytännössä.
– Minulla on aiempaa kokemusta päätöksenteossa Jämsässä muun muassa kunnallispolitiikassa sekä myös kirkkovaltuustossa. Mielestäni päättäjän tärkein rooli on kantaa luottamuksellisesti tehtävään kuuluvaa vastuuta, toimia itse sujuvaa yhteistyötä edistäen sekä toisten mielipiteitä kunnioittaen niin henkilöstön kuin luottamushenkilöiden kanssa.
Eero Peltola
Kokoomus ja kirkon uudistajat





