Kuhmoinen on viime kuukausina saanut runsaasti näkyvyyttä Helsingin Sanomissa. Olen lukenut pääkaupungin aviisista, kuinka Päijänne pitäisi niin paikalliset kuin mökeilleen itsensä evakuoineet vapaa-ajan asukit turvassa, jos Venäjältä hyökättäisiin Suomeen. Isojärven kansallispuistoa majavineen on esitelty kahteenkin otteeseen kuukauden sisään, ja Luutsaaren lampailta on käyty kyselemässä vastausta kysymykseen: ”Miksi haluamme takapajulaan?”
Olen itse aina ajatellut, että Kuhmoinen on pieni muttei kaukana. Omassa perheessäni olen ainoa takapajulainen, mutta myös helsinkiläiset kolme neljännestä suuntaavat ilomielin Kuhmoisiin parin tunnin ajomatkasta huolimatta. Lapsille erityisen kiinnostavaa on ollut oivaltaa yhteys heidän sukunimensä ja isänsä kotitalon välillä. Kuhmoisissa en ole enää vähemmistössä, vaan perheestämme löytyy kolme Nuuttilan poikaa.
Luutsaaressa toimittaja Piia Elonen nautiskelee ennen kaikkea lasten vapaasta liikkumisesta saaren luonnossa. Myös oma kokemukseni on, että kaupunkilaislapseni virkistyvät aivan eri tavalla ulkoilemaan ja tutkimaan ympäristöään Kuhmoisissa, vaikka Helsingissäkin asumme Keskuspuiston kyljessä. Lapset myös silminnähden nauttivat saamastaan vastuusta ja itsenäisyydestä, mitä pihapiirissä ja lähiluonnossa liikkumiseen tulee. Talvella Kuhmoisten oikeasti pimeät yöt hieman heitä hirvittävät, mutta turvaa voi hakea vanhempien välistä. Täällä sänkymmekin on sen verran leveämpi. Vieraat valtiot ja maailman myllerrys eivät lapsiamme vielä huoleta.
Meille aikuisille ilmatorjuntamuseon johtaja Esa Kallioniemi tarjoaa turvallisuudentunteen ja henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäjäksi luottamista tulevaisuuteen. Vaikka olosuhteet ovat monilla mökeillä liukuneet takapajuisesta yltäkylläiseen, mökkimatkan odotushorisontissa siintävät pitkälti samat asiat kuin aiemmilla vuosikymmenillä: hiljaiset yöt, leppoisampi päivärytmi, luonnon äänet, maut ja tuoksut sekä vapaus kaikista varsinaiseen kotiin varastoiduista velvoitteista. On helppo luottaa, että näin on kesäkuukaudesta toiseen myös vastaisuudessa.
Isojärven kansallispuiston esittelyn yhteenveto summaa varmasti monen heinäkuiset aatokset Kuhmoisista: ”Täällä on kaikkea, mitä toivoa saattaa.”
Kalle Nuuttila
Yksi kommenttiKommentoi
Kalle Nuuttilan kolumnissa on teräviä havaintoja mm. "Talvella Kuhmoisten oikeasti pimeät yöt hieman heitä hirvittävät". Nautitaanpa pimeydestä ja hiljaisuudesta niin kauan kuin meillä niitä on! Kaavin kunnan iskulause on: "Kaavin kunta – Ihan pimee" ja Halsuan: "Ihanan hiljainen Halsua".