KALEVALAN PÄIVÄNÄ tehtiin Pihlajakoskella sahtia oikein Amerikan malliin.
Virolahden tilan isäntä Juha oli nimittäin kuhtunu saht’- ja olutseura Perakon kuukausitapaamiseen ihtesä lisäks pari seuran sahin tekijää esittelemään sahin tekuu.
Paikalla oli kolmet er vermeet, kaks kuurinata ja mehumaija, kaikki terästä.
Vaikka tilaisuus alkokin vasta iltapäivällä, oli alkuvalmisteluja tehty jo aikaisemmin, katajat haettu, välineet varitettu ja maltaat imelletty valmiiksi.
Nimittäin sahin teko on pitkällinen prosessi ja koo puuhan seuraamisessa voi männä äkkinäiseltä päivänen hijaan.
Mehumaijaan tarkoitettu kattilallinen mallasta oli imelletty kerrostalossa kirkonkylässä ja se pit soaja Virolahteen jollain konstilla ja teä konst ol Riston Cadillac, jonka ratin toa ol asparastoan hommattu varma kusk’.
Varsinainen ohjelma alkoi tradition, kuukauden oluen arvostelun jälkeen.
Maltaat oli siis imelletty lämmittämällä. Tämän jälkeen mallasmäski lapattiin kuurinalle ja mehumaijaan, joiden pohjalla katajan oksia.
Aloitettiin vierteen juoksutus, jota yleisö seurasi tarkasti. Vierre otettiin talteen heti, kun se oli kirkastunut tarpeeksi.
Monelle sahin tekovaiheitten seuraaminen oli uusi kokemus. Kysymyksiä esitettiin, vierteitä maisteltiin ja tapahtumaa innokkaasti kuvattiin, sillä olihan tilaisuus ainutlaatuinen mahdollisuus seurata kolmea erilaista valmistustapaa ja vertailla niitä.
Illan aikana oli tarjolla maittavaa keittoa, hyvät kahvit ja paakellssit. Siinä ohessa myös keskusteltiin tulevasta toiminnasta.
Valmista sahtia oli tarjolla kolmelta eri kaupalliselta toimijalta, ja kuhmoislaista sahtia löytyi myöskin. Illan ratoksi pidettiin pieni tietovisailu.
Päivän saldoksi valmista vierettä saatiin noin 80 litraa ja perakot päälle.
Kantavierrevahvuus vaihteli noin 20 ja 25 prosentin välillä.
Eli sahdin teko onnistui hyvin ja vierre oli maukasta ja makeaa. Hiivaa vaan sekaan ja käyminen alkuun, hyvää tulee!
Jouko Lavonius
