TEKSTI KATJA SIRVIÖ
VALTAOSA KUHMOISLAISISTA kokee oman arkensa ja asuinalueensa turvalliseksi. Tieto käy ilmi Pirkanmaan hyvinvointialueen toukokuussa toteuttamasta turvallisuuskyselystä, jonka tulokset julkaistiin lokakuussa.
Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden omia näkemyksiä ja kokemuksia muun muassa turvallisuuden tunteesta, rikoksista, varautumisesta ja lähisuhdeväkivallasta. Kyselyyn saattoi vastata sähköisesti ja paperilomakkeella. Kuhmoisista vastauksia kertyi 77 kappaletta.
VASTAAJISTA 94,8 prosenttia kokee oman elämänsä ja 96,1 prosenttia oman asuinalueensa turvalliseksi. Sukupuolien ja ikärymien väliset erot turvallisuuden tunteesta olivat pienet.
Kaksi kyselyyn vastannutta (2,6 prosenttia) kertoi, että hänen kotinsa lähistöllä on jokin alue, jota hän välttää väkivallan uhan vuoksi. Vastaajista kukaan ei tunnistanut useampia vastaavia paikkoja. Neljän lisätietokenttään jätetyn vastauksen perusteella turvattomuutta aiheuttivat päihteiden käyttäjät sekä toiminta yksittäisessä rakennuksessa.
Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, olivatko he viimeisen vuoden aikana harkinneet muuttavansa pois asuinalueelta rikollisuuden tai julkisilla paikoilla esiintyvän häiriökäyttäytymisen vuoksi. Vastaajista kolme vastasi myöntävästi. Yhtä moni vastaaja koki asuinalueellaan ilmenevät rikokset ja järjestyshäiriöt melko suurena ongelmana.
OMAA ASUINALUETTA koskevissa turvallisuuskysymyksissä vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka suurena ongelmana he pitävät erilaisia häiriökäyttäytymisen muotoja asuinalueellaan.
Melko suurena tai suurena ongelmana pidettiin vaarallista tai piittamatonta ajotapaa (22,1 prosenttia vastaajista), julkisella paikalla häiriköiviä, räyhääviä tai juopuneita henkilöitä (10,4 prosenttia) sekä näkyvää huumeiden käyttöä (6,5 prosenttia).
Kadulla häiritsevästi käyttäytyvää nuorisoa tai äänekkäitä naapureita ja juhlimista ei pitänyt lainkaan ongelmana 81 prosenttia vastaajista.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman asuinalueen turvallisuuden lisäksi myös alueen yhteisöllisyyttä. Esitetyssä seitsemässä väittämässä käsiteltiin auttamisenhalua, keskinäistä luottamusta, jaettuja arvoja, osallisuuden kokemuksia sekä monikulttuurisuutta. Vastaajista selvä enemmistö oli esitettyjen väitteiden kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
VASTAAJISTA 89,6 prosenttia kertoi, ettei hän tai kotitalouden muut jäsenet ole joutuneet omaisuusrikosten kohteeksi. Noin kymmenen prosenttia vastaajista oli joutunut omaisuusrikoksen kohteeksi – esimerkiksi autoon oli kohdistettu ilkivaltaa. Kysymyksessä sai vastata useampaan vaihtoehtoon.
Lähes yhtä moni vastaaja (85,7 prosenttia) kertoi, ettei ole kohdannut mitään turvallisuuteensa kielteisesti vaikuttanutta asiaa asuinkunnassaan. Osalla vastaajista puolestaan oli kokemusta sanallisesta häirinnästä, huijauksesta, väkivallalla uhkailusta, seksuaalisesta häirinnästä ja syrjinnästä työnhakutilanteessa.
Vastaajat saivat ottaa kantaa siihen, mitkä olisivat toimivia ratkaisuja kunnan rikollisuus- ja häiriökäyttäytyisongelmiin. Eniten kannatusta saivat sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen, poliisin suorittaman yleisen järjestyksen valvonnan sekä kameravalvonnan lisääminen sekä valaistuksen lisääminen tai rikkinäisten lamppujen nopea vaihtaminen.
