Lukijaposti: Satatuhatta ei missään mielessä ole vähän, mutta mitä sillä saadaan?

Kunnanjohtaja Valtteri Väyrysen irtisanoutuminen on herättänyt keskustelua kunnan rahojen käytöstä. Sovitteluratkaisun hintalappu kohosi kieltämättä korkeaksi. Moni ehkä miettii, mitä vaihtoehtoja päättäjät joutuivat hankalassa tilanteessa puntaroimaan.

Ratkaisuiksi tilanteeseen voitiin nostaa joko tilapäinen valiokunta ja työyhteisöselvitys, tai 101 300 euroa maksava sovitteluratkaisu, johon päättäjät lähes yksimielisesti päätyivät. Lähestytäänpä ensimmäistä vaihtoehtoa lukuina. Korostan, että seuraavat arviot ovat viitteellisiä.

Tilapäinen valiokunta neljän kuukauden työskentelyllä olisi voinut pitää sisällään esimerkiksi kymmenen kokousta, joiden kulurakenne voisi olla alla kuvatun kaltainen:

– Viisijäseninen lautakunta kokoontuu kymmenen kertaa. Kolmelle jäsenelle maksetaan kokouskorvauksena 60 euroa per kokous, puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle 90 euroa per kokous. Yhteensä 3 600 euroa.

– Seitsemää henkilöstön jäsentä kuullaan kutakin kaksi tuntia, yhden tunnin hinta palkanmaksajalle on 124 euroa. (Laskelmassa keskimääräinen kuukausipalkka on 3 750 euroa x 1,25 (työnantajan sivukulut noin 25 prosenttia palkasta) / 37,75 eli kuukauden työtunneilla) x 2 x 7). Yhteensä 1738 euroa.

– Yhdeksänjäseninen hallitus kokoontuu kaksi kertaa, jokaiselle maksetaan kokouspalkkio 60 euroa per kokous. Yhteensä 1080 euroa.

– Mahdollisen ulkopuolisen ammattilaisen, kuten kuntalakiin perehtyneen juristin palkkaaminen lautakunnan sihteeriksi maksaisi julkisten tietojen mukaan noin 250 euroa per tunti. Esimerkiksi 40 tunnin laskutuksella hintalapuksi tulisi helposti 10 000 euroa.

Karkeasti arvioiden pelkästään valiokunnan työskentelystä olisi voinut koitua siis yli 16 000 euron kulut. Jos virastotalolle olisi tämän lisäksi tehty työyhteisöselvitys, olisivat kustannukset nousseet jo noin 31 000 euroon. Sikäli mikäli lautakuntatyöskentelyn tuloksena kunnanjohtaja olisi irtisanottu, olisi hän ollut oikeutettu lisäksi kahden kuukauden irtisanomisajanpalkkaan, joka tiedossa olevilla tuloilla olisi tarkoittanut noin 14 500 euroa. Lisäksi kunnanjohtajan palkkakulut lautakuntatyöskentelyn ajalta olisivat työantajan sivukulut mukaan luettuna olleet noin 36 000 €.

Lautakuntatyöskentely, työyhteisöselvitys, kunnanjohtajan työssäolo sekä irtisanomisajan palkka olisivat ylläkuvatun laskelman mukaan kohonneet joka tapauksessa mahdollisesti noin 82 000 euroon. Laskelmista puuttuu ainakin lautakunnan jäsenten ja kuulemiseen kutsuttujen luottamushenkilöiden ansiotulon menetyksestä syntyvät korvaukset, jotka ovat suoria prosessiin kohdistuvia kuluja.

Tähän päälle vielä mahdollisen hallinto-oikeuden kulut. Mikäli hallinto-oikeuden ratkaisu olisi ollut kunnalle myönteinen, olisi osa kuluista toki mahdollisesti saatu takaisin. Siltikään kaikkea oikeusprosessin eteen tehtyä työtä ei voida merkitä oikeudenkäyntikuluiksi, jotka pääsääntöisesti lankeavat häviävälle osapuolelle.

Näiden numeroiden lisäksi kaiken yllä mainitun toteuttamiseen kuluu aikaa. Kunnan työntekijöille se on työaikaa, joka on pois muista kunnan töistä. Kaikille osallisille se on aikaa, joka on pois myös Kuhmoisten eteen tehtävästä työstä. Vaikeassa tilanteessa päättäjien oli huomioitava myös prosessin etenemiseen liittyvät inhimilliset vaikutukset. Mitä jos joku kunnan avainhenkilöistä olisi todennut, ettei jaksa jatkaa työntekoa ilmeisen kuormittavissa olosuhteissa?  Kuhmoisten kunnalla ei ole varaa menettää arvokkaita tekijöitä, jotka luultavasti jo liian kauan ovat venyneet vaikeaksi kuvatun tilanteen takia.

Usein sanotaan, että aika on rahaa, mikä mielestäni tarkoittaa vain, että luovuttamalla aikaa voi saavuttaa rahaa. En sen sijaan ole koskaan nähnyt rahaa, jolla saisi aikaa takaisin. Tässä meillä oli tilaisuus, jossa rahalla voitiin säästää aikaa.

Loppujen lopuksi kuntapolitiikka on tarttumista vähiten huonoon kompromissiin, jolla on läpimenomahdollisuus, ja mielestäni tässä meillä oli sellainen.

Pekka Pitkäranta
Kunnanhallituksen puheenjohtaja