Matkailusta ja tunnettuudesta puhuttaessa Kuhmoisten kunta vaikuttaa unohtaneen sosiaalisen median ja erityisesti siellä toimivien vaikuttajien voiman. Esimerkiksi maanantaina Kuhmoisissa vierailleilla Janet ja Jouni Tervashongalla on Facebookissa yli 5 000 seuraajaa. Maanantain aikana seuraajat pääsivät tutustumaan Kuhmoisten kirkkoon, siunauskappeliin, satamapalveluihin ja Linnavuoreen.
Tervashonkien tavoitteesta kiertää kaikki Suomen kunnat aakkosjärjestyksessä kerrotaan sivulla kolme.
Tervashongat eivät tee sosiaalisessa mediassa kaupallista yhteistyötä, mutta moni muu tekee. Instagramin puolella vaikuttajien seuraajamäärät huitelevat kymmenissä tuhansissa. Seuraajat ottavat vaikuttajien työn vakavissaan – jos 60 000 seuraajan somefeediin ilmestyy Kuhmoisiin liittyviä kuvia, päätyy pitäjä takuuvarmasti heistä jonkun tutustuttavien kohteiden listalle.
Rahaa kannattaisi siis laittaa paikallislehdestä ostettujen ilmoitusten lisäksi vaikuttajien kanssa tehtyyn yhteistyöhön – kohderyhmät ovat tyystin erilaiset – tai vähintään hyödyntää ilmaiseksi saatava näkyvyys. Mahdollisuuksia siihenkin on ollut.
Yrityksetkään eivät voi ohittaa sosiaalisen median voimaa. Silloin tällöin hätäisesti hutaistu päivitys harvemmin johtaa mihinkään. Sisällön tuottaminen vaatii aikaa, osaamista, säännöllisyyttä, eikä massasta erottuminenkaan ole pahasta. Algoritmien toimintatapaan olisi syytä tutustua.
Jotta pitäjä saisi somesta parhaat hyödyt irti, tulisi matkailukohteista puhuttaessa viitata yhteisesti Kuhmoisiin. Tästä puhui viime kesänä muun muassa kesäkuhmoislaiseksi valittu Pekka Rantala: Miksi meillä ei ole Kuhmoisten Linnavuorta, Kuhmoisten Riihigalleriaa, tai vaikkapa Kuhmoisten ikiomaa rallien erikoiskoetta?
Katja Sirviö
