Kuhmoislaisella lammastilalla kävi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kutsumattomia vieraita. Omistajan mennessä aamulla lammasaitaukseen lampaista kahdella oli verinen kaula ja osa lampaista puuttui. Puuttuneista lampaista puolet palasivat kotiin päivän aikana, mutta loput löytyivät metsästä lähes kokonaan syötynä.
– Meillä oli harvinainen srva-tehtävä (suurriistavirka-apu), sillä kävimme partion kanssa etsimässä kadonneita lampaita. Ne löytyivät läheltä. Kaikki syöntijäljet viittaavat siihen, että susia laitumella on käynyt. Eilen illalla tehtiin tapahtumapaikan lähellä näköhavainto kahdesta sudesta, Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Laatikainen kertoi.
Lampaiden omistaja kertoi lauman olleen aamulla peloissaan.
– Ne seisoivat vain paikallaan, kun laitumelle menin. Sitten ne tulivat viereen ja kulkivat perässä koko ajan. Tämä on tällainen harrastelauma ja erittäin kiintynyt ihmisiin, lampaiden omistaja kertoo.
Lammaslaidun on aivan asuinrakennuksen lähellä. Pihapiirissä liikkuu omistajan mukaan erilaisia metsän eläimiä usein ja joista koirat ilmoittavat. Siksi talonväki ei reagoinut koirien yölliseen haukkumiseen
– Laitumella on kyllä metrinkorkuiset verkkoaidat, mutta niistä menee iso koirakin yli. Tämä on henkinen menetys, lampaat ovat meille lemmikkejä kuten koiratkin, omistaja harmitteli.
Samana yönä tehtiin toisessakin pihapiirissä petohavainto, mutta Kari Laatikainen sanoi jälkien viittaavan enemmän ilvekseen kuin suteen.
Luonnonvarakeskuksen SusiLIFEN suunnittelija Mikko Jokinen ei voinut käyntinsä jälkeen vahvistaa, oliko laitumella käynyt yksi vai useampi susi. Maa alueella on niin kuivaa, että siihen ei jäänyt vierailijoista jälkiä.
– Määrästä ei ole tietoa. Ravinnon vuoksihan susi metsästää ja on mahdollista, että tällä käynnillä on ollut mukana pentuettakin, mutta se on vain spekulaatiota, Jokinen sanoo.
Jokisen mukaan mahdollisuus siihen, että sudet vierailevat laitumella uudestaan, on muutaman päivän melko suuri. Ainut keino suojautua vahingoilta on viedä eläimet laitumelta suojaan, ja näin tilalla on tehtykin.
– Jos sudet tulevat uudestaan, ne tekevät tyhjiä reissuja se turhauttaa. Nopeasti ne toteavat, että uudestaan ei kannata mennä.
Petoaidoista ei ole apua harrastetiloille, sillä tukiavustusta niihin voivat hakea vain elinkeinoharjoittajat.
– Toki tällä kyseisellä tilalla oli kohtuullisen hyvät aidat ja pienillä muutoksilla turvallisuutta voi parantaa paljonkin, Jokinen sanoo.
Jokisen mukaan syksy on tyypillistä aikaa susihavainnoille, sillä pentueet alkavat liikkumaan laajemmalla alueella. Jokinen suosittelee kertomaan kaikki havainnot paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle, jotta susien määrästä ja liikkeistä voidaan muodostaa kokonaiskuva.
Artikkelia päivitetty 27.7. klo 10.15. Lisätty Mikko Jokisen kommentit.
