TEKSTI KATJA SIRVIÖ
Vauhtia riittää sen verran, että himmaillakin välillä pitäisi. Ainakin siinä Kärpänkylän alamäessä, jossa nopeus tahtoo nousta yli neljänkymppiin, eli yli määrätyn nopeusrajoituksen.
Näin myöntää intohimoinen pyöräilijä Mari Korppila, jonka viisi vuotta sitten ostetun fatbiken matkamittarissa on jo rapiat 5 000 ajettua kilometriä.
Se tekee tuhat kilometriä kesässä. Ja nimenomaan kesässä, sillä Korppila ei lumiseen aikaan pyöräile.
– Ainoastaan kesäaikaan ja sulalla tiellä. Kylmä keli ei tunnu kivalta, enkä ole nastarenkaitakaan hankkinut.
Korppilan kymmenien kilometrien mittaiset pyörälenkit suuntautuvat kotiovelta pitäjän metsäteille: Pihlajakoskelle, Ruolahdelle, Pyhänpäälle.
– Minne nyt keksiikään lähteä. Lähden aina kotipihasta, en edes jaksaisi nostaa pyörää auton lavalle. Ja kotipihaan aina palaan, ei ole vielä onneksi tarvinnut soitella ketään hakemaan kotiin, Korppila nauraa
Jopa 70 kilometrin lenkkejä pyöräillessä pehmustetut pyöräilyhousut ovat Korppilan mukaan ehdottomat.
– Pyöräilypaidan taskuihin saa puhelimen ja nenäliinan talteen. Kypärä on tietysti päässä. Hanskoina käytän mieluummin nahkahanskoja kuin pyöräilyyn tarkoitettuja geelihanskoja.
Juomapullo riittää matkaevääksi. Reppua Korppila ei mielellään selkäänsä ota.
– Se hiostaa aina. En tykkää ollenkaan.
Lenkit Korppila polkee yleensä yksin, sillä päätös pyöräilemään lähdöstä syntyy hetkessä.
– Välillä poikkean kysymään kaveriakin mukaan, mutta pääasiassa ajan yksin. On niin työlästä lähteä kyselemään, kuka ehtii mukaan juuri nyt.
Korppila välttää pyörälenkeillään valtateitä ja taajamia. Ajaessa hän kuuntelee luonnon ääniä, eikä sujauta kuulokkeita korviinsa.
– Ja ne tuoksut keväällä. Ensin tuoksuvat tuomet, sitten kielot ja syreenit. On ihanaa, kun tietää jo odottaa, missä kohtaa mikäkin tuoksuu.
Luonto tulee pyöräilijää lähelle muutenkin kuin tuoksuin ja äänimaisemin.
Mitä eläimiä Marin pyörälenkeillä näkyy eniten ja onko niiden kanssa käynyt läheltä piti -tilanteita? Entä minkälainen kulkupeli on polkupyörän perässä vedettävä lasten kärry? Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan viikon 18 Kuhmoisten Sanomissa. Näköislehden irtonumeron voit ostaa Lehtiluukusta.
