TEKSTI JA KUVAT MIKKO SEES
Heretyn pysäköintialueella käy kuhina vielä elokuun aurinkoisina viikonloppuina. Paikalle on saapunut matkailijoita, mökkiläisiä, polkujuoksijoita ja maastopyöräilijöitä. Isojärveltä etsitään vaihtelevia retkeilymaastoja ja luonnonrauhaa.
Kansallispuiston kävijämäärä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut: Isojärvellä on Metsähallituksen tilastojen mukaan käynyt koronavuoden 2020 jälkeen keskimäärin noin 25 000 retkeilijää vuosittain.
– Samalla sapluunalla jatketaan tulevanakin kesänä, toteaa kämppäkahvilan yrittäjä Vesa Jakosuo.
Kauppa on käynyt hyvin. Tampereelta jo neljättä kesää liikennöivän kansallispuistobussin aikataulut näkyvät viikonloppuisin myyntipiikkeinä. Monen kahvihammasta kolottaa viimeistään siinä vaiheessa, kun paluukuljetuksen lähtöä odotellaan.
Heretyn kämpällä vuokrataan myös retkeilyvälineitä, ja sisältä löytyy pieni pop up -kirpputorinurkkauskin. Alueen historiaa tuodaan hyvin esille, ja se myös kiinnostaa kävijöitä.
Outdoor Express -bussin kuljettaja Santra kertoo, että matkustajia on riittänyt mukavasti. Linja-auton kyydissä on matkustanut 20–40 tamperelaista vuoroa kohti. Lisääkin mahtuisi vielä mukaan. Vilkkain vuoro on sunnuntain paluukyyti, jota hyödyntävät kansallispuistossa yöpyvät retkeilijät.
Suuri osa kävijöistä saapuukin Tampereelta, mutta moni tutustuu kansallispuistoon kuhmoislaisten tuttaviensa tai vapaa-ajan asukkaiden houkuttelemana.
Uusin ilmiö ovat kansainväliset matkailijat, jotka ovat viime vuosina löytäneet Isojärven. Lämpöisenä lauantaipäivänä Heretyssä voi kuulla puhuttavan ainakin englantia, saksaa, ranskaa ja espanjaa. Etelä-Euroopasta matkustetaan Suomeen helteitä pakoon, Keski-Euroopasta retkeilymahdollisuuksien perässä.
Keski- ja Etelä-Euroopassa elokuu on yleisin lomakuukausi.
Tieto kansallispuiston puhtaasta luonnosta tulee matkailusivustojen ja Himoksen kautta. Isojärvellä piipahdetaan muutaman tunnin eväsretkellä.
– Emme tienneet olevamme nyt Kuhmoisissa! Mikä ihmeen Kuhmoinen? Mitä muuta nähtävää täällä on? espanjalaiset turistit utelevat.
– Meille suositeltiin erityisesti tätä päiväretkikohdetta, sanoo Himoksella majoittuva venezuelalainen Ana Vega.
Kauniit järvimaisemat ja komeat puut tekivät vaikutuksen. Eloisasti keskustelevat ystävykset ovat ehtineet ihailla Suomea jo viikon päivät ja käyneet myös Jämsässä katsomassa vapaana virtaavaa Juvéninkoskea. Heille Suomi on uusi, kiehtova kokemus.
– Saako järveen pulahtaa uimaan? kysäisee Heretyn kämpällä kahvitteleva saksalainen pariskunta. He suunnittelevat tuovansa aikuisen poikansa ihailemaan Isojärven maisemia tulevana kesänä.
Myös tamperelainen Mirja Yli-Erkkilä ja jyväskyläläinen Topi Takkunen ovat saapuneet Isojärvelle ensimmäistä kertaa. Äiti ja poika kehuvat järviä uskomattoman kirkasvetisiksi, kansallispuiston reittejä hyvin ylläpidetyiksi ja opasteita selkeiksi.
Varsinaisia näköalapaikkoja ei Hevosenlenkin varrelta kuitenkaan löytynyt.
– Mökkitonttien tarjonta täällä päin voisi lisätä kiinnostusta Kuhmoista kohtaan, Yli-Erkkilä sanoo. Paikkakunta on heille entuudestaan tuntematon.
Retkeilyreitit saavat kiitosta. Vaikka osa poluista on profiililtaan melko haastavia, ne erottuvat selvästi ja ovat sopivan pituisia. Vaihteleva maasto kiinnostaa, ja kävijöistä moni toivoo näkevänsä matkan varrella vilauksen majavista. Patoja ja poikki jyrsittyjä puita näkee kyllä tietyissä kohdin, mutta talttahampaat pysyttelevät yleensä visusti piilossa.
– Majavat vetävät minua tänne. Olen käynyt Isojärvellä monesti ja toivon aina näkeväni majavia, mutta toistaiseksi olen nähnyt vain pesän, harmittelee Sari Hakala.
Hän istahtaa Kannuslahden rantaan evästauolle nauttimaan syyskesän rauhasta.
Isojärvellä retkeily on lisääntymään päin, mutta Kuhmoinen on kansallispuiston kävijöille paikkakuntana jopa yllättävän tuntematon. Heretyssä esillä on Isojärvi. Kuhmoinen mainitaan kylteissä vain ohimennen, eikä lähiseudun muita retkikohteita mainosteta lainkaan.
Harva poikkeaa kirkonkylällekään, ellei saa paikan päällä kansallispuistossa tietoa kunnan tapahtumista, nähtävyyksistä ja hyvistä ruokailupaikoista.
Tuhannen taalan kysymys onkin, miten tämä tieto saadaan välitettyä kymmenille tuhansille retkeilijöille ja kesätapahtumia jatkettua mahdollisuuksien mukaan elokuun loppuun asti. Isojärvi on yhä vahvemmin monelle ensikosketus Kuhmoisiin.
