Kristillisen usko ei ole ulkonaista muotoa, ei rituaalia, eikä ihmisen omaa suorittamista. Paavali kirjoittaa tulevan sunnuntain lukukappaleessa galatalaisille (Gal. 5:1–6), että usko ei ole tekoja tai tekemättä jättämisiä – vaan usko, joka vaikuttaa rakkauden kautta.
Luterilaisessa uskossa halutaan tuoda esille, että ihminen vanhurskautetaan yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Mutta tämä usko ei jää passiiviseksi. Se ei ole pelkkä mielipide tai ajatus. Se on elävä yhteys Jeesukseen – ja siksi se vaikuttaa ja saa aikaan jotakin.
Se synnyttää rakkautta. Kun rakkaus kumpuaa uskosta, se on Jumalan vaikuttamaa. Se ei ole ristiriidassa kirjoitetun ja puhutun Jumalan sanan kanssa, vaan niin kuin samassa puhtaassa soinnussa soivaa musiikkia. Rakkaus, joka syntyy uskosta, on Jumalan mielen mukaista rakkautta – ei ihmisen oman tahtoa tai tunnetta, vaan Pyhän Hengen hedelmää. Se on rakkautta, joka pysyy Raamatun ikiaikaisessa totuudessa, ei hyväksy vääryyttä, mutta ei myöskään hylkää syntistä. Se on rakkautta, joka kantaa, kärsii ja antaa anteeksi (1. Kor. 13).
Me epäonnistumme. Meidän rakkautemme on vajavaista, ja uskommekin horjuu. Me emme aina jaksa rakastaa puhtaasti, emmekä aina toimi uskosta käsin. Meidän oma voimamme ei riitä. Ja juuri silloin kuuluu evankeliumin lohdullinen sana: Jumalan rakkaus ei riipu meidän onnistumisestamme. Hän on rakastanut meitä syntisinä. Hän antoi poikansa kärsimään, kuolemaan, ylösnousemaan, ja lunastamaan sekä vapauttamaan meidät. Jumalan rakkaus, armo ja anteeksiantamus vapauttaa meidät syyllisyydestä. Jeesuksen uhrikuolema ristillä on täydellinen sovitus. Hänen nimessään ja veressään meidän syntimme on anteeksi annettu. Me saamme elää vapaina, armahdettuina, rakastettuina – ja tästä vapaudesta käsin usko saa vaikuttaa rakkauden kautta.
Rukous: Rakas Taivaallinen Isä, kiitos siitä, että olet rakastanut meitä ensin. Kiitos, että sinun rakkautesi ei riipu meidän onnistumisestamme. Auta meitä rakastamaan totuudessa, sinun sanasi mukaisesti. Anna meille kuulevat korvat ja kätkevä sydän uskomaan omat epäonnistumisemme ja syntimme anteeksi. Anna uskon vaikuttaa meissä rakkauden valona ympärillemme. Aamen.
Tuomas Taipale
