TEKSTI KATJA SIRVIÖ
SUOMEN TURVALLISUUSYMPÄRISTÖ on Venäjän uhan vuoksi vaikeasti ennustettava, sanoi kansanedustaja Sofia Vikman käydessään Kuhmoisten kokoomuksen vieraana sunnuntaina 30. päivä marraskuuta. Samaan hengenvetoon Vikman kuitenkin totesi, että juuri nyt Suomeen ei kohdistu akuuttia sotilaallista uhkaa.
– Mutta Ukrainan sodan päättyminen jonain päivänä ei muuta meidän turvallisuusympäristöä automaattisesti parempaan suuntaan, päinvastoin. Kun Venäjällä on joitain vuosia aikaa toipua Ukrainan sodasta, niin täällä Naton itäisellä rajalla tulee olemaan enemmän sotilaallista suorituskykyä, Vikman totesi.
ELINKEINOELÄMÄN VALTUUSKUNTA julkaisi marraskuun alussa tutkimuksen, jonka mukaan suursota pelottaa lähes puolta suomalaisista. Vikmanin mukaan kansalaisten huoli otetaan vakavasti, mutta ilman sitäkin Suomi pitäisi puolustuskykynsä kunnossa, vastaahan se Naton ja Euroopan Unionin pohjoisesta rajasta.
– Turvallisuus tulee maksamaan meille paljon tulevina vuosina, mutta turvallisuuden puute maksaa paljon enemmän, Vikman sanoi.
Vikman muistutti, että Suomi ei varustaudu sen vuoksi, että se haluaisi sotaa, vaan sen vuoksi, että sotaan ei koskaan jouduttaisi.
– Meidän täytyy koko ajan ylläpitää oma uskottavaa sotilaallista puolustuskykyä. Sellainen kansakunta, joka on koulutettu ja maanpuolustustahtoinen, ei ole kovinkaan houkutteleva hyökkäyksen kohde.
Viime vuosina Suomessa on panostettu merkittävästi sotilaalliseen maanpuolustukseen. Taloudellisten panostusten lisäksi on tehty konkreettisa päätöksiä, kuten jalkaväkimiinojen palauttaminen keinovalikoimaan sekä reserviläisten yläikärajan nostaminen.
– Sen myöstä meidän reserviläisten määrä kasvaa miljoonaan, mikä on tämän kokoiselta kansakunnalta melkoinen saavutus, Vikman huomauttaa.
Hän muistuttaa, että puolustukseen nyt tehtävät panostukset kantavat hedelmää myös vuosikymmenien päästä.
Sellainen kansakunta, joka on koulutettu ja maanpuolustustahtoinen, ei ole kovinkaan houkutteleva hyökkäyksen kohde.
Sofia Vikman
SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS ei kuitenkaan yksin riitä, sillä hybridivaikuttaminen on tullut osaksi sodankäyntiä.
– Hybridivaikuttamisen yksi tunnusmerkki on se, että me emme voi aukottomasti tietää jostakin yksittäisestä tapahtumasta tai operaatiosta, että onko se vieraan vallan tekemä. Yksittäinen ankkurinraahaus voi olla vielä vahinko, mutta kun se toistuu, niin voidaan melkoisella varmuudella sanoa, että teko on tahallinen, Vikman sanoo.
Lisäksi turvapaikanhakijoiden lähettäminen itärajalle on yksi esimerkki Venäjän suorittamasta hybridivaikuttamisesta.
Suomi on pystynyt tähän asti reagoimaan hyvin hybridivaikuttamiseen ja on Vikmanin mukaan maailman mittakaavassa esimerkkivaltio varautumisen suhteen.
– Kun tietoliikennekaapeli ja kaasuputki katkottiin ensimmäistä kertaa, niillä ei juuri ollut käyttäjävaikutuksia. Data ohjattiin välittömästi kulkemaan vaihtoehtoisia reittejä, myös kaasulle oli varavaihtoehto olemassa.
Vikman sanoo, että Suomi on tähän asti julkistanut liian sinisilmäisesti tietoja kriittisen infran sijainnista. Tilanteeseen tulee muutos, joskaan avoimessa yhteiskunnassa ei voida koskaan päästä sellaiseen tilanteeseen, etteikö häiriötä voitaisi aiheuttaa.
– Ennaltaehkäisy on yksi keino suojautua hybridivaikuttamiselta, toinen on yhteiskunnan kyky selvitä poikkeustilaneista mahdollisimman nopeasti. Miten hyvä huoltovarmuus meillä on? Miten hyvät ovat meidän varavaihtoehdot? Näiden asioiden parissa tehdään paljon töitä, sillä sotilaallisen maanpuolustuksen ohella kriisinkestävyys on turvallisuuden peruspilari, Vikman toteaa.
