Eikö tunnukin itsestään selvältä ja arkipäiväiseltä puuttua kunnalliselämään? Meillä on valitut valtuutetut, he käyttäkööt saamaansa valtakirjaa. Meillä on oma kunnantoimisto, johon voi poiketa asioimaan, kun tarvetta ilmaantuu. Meillä on Kuntala tutulla paikalla, kaikille tuttu, komea rakennus Toritien varrella.
Joku huomasi, että rakennus otettiin käyttöön tasan 70 vuotta sitten. Siinäpä luonteva aihe kirjoittajalle ja lehden lukijoille.
Valtuuston jäsenmäärä on nykyisin 21. Valtuutetut päättävät kuhmoislaisten asioista, ja me muut päätämme joka neljäs vuosi, kuka on valtakirjan ansainnut. Kun talo on ollut kunnallisen kansanvallan kehtona 70 vuotta, onhan ovissa kulkenut ja rappuja harpponut 150 muutakin valittua ennen näitä nykyisiä.
Jos haluamme, voimme nähdä ihmiset ja vuosikymmenet yhteisönä, missä nykypäivä lepää tehtyjen päätösten päällä, ja edesmenneittenkin henkilöitten vaikutusvalta säteilee. Vallankäyttö tuntuu aika voimakkaalta sanalta, kun puhutaan kunnallispolitiikasta. Sitä se kuitenkin on. Kuviot ja euromäärät ovat pienempiä kuin hyvinvointialueilla tai valtion hallinnossa. Näille kaikille on kuitenkin yhteistä, että päättäjät toteuttavat demokratiaa, kunnanvaltuutetut täällä ruohonjuuritasolla.
Kuhmoisissa on tuttu paikka, missä kuntalaisia palvellaan ja järjen kanssa päätöksiä nuijitaan. Rakennukselle 70 vuoden ikä on ihan kohtuullinen. 1950-luvulla on osattu tehdä hyvää työtä. Silloin oli tullut uuden aika, koska vanha Hokkala oli kylmä ja ahdas ja alun perinkin tilapäiseksi kunnantoimistoksi tarkoitettu. Vanhasta maalaistalosta saneerattu toimisto- ja kokoustila ehti olla käytössä yli 30 vuotta.
Muut kunnalliset rakennushankkeet lykkäsivät toimistorakennuksen suunnittelua sotien jälkeiseen aikaan. Kun sitten rakennettiin, rakennettiin iso, komea ja kallis Kuntala, missä valtuusto piti ensimmäisen kokouksensa joulukuun 19. päivänä 1955. Kun sieltä saakka listataan henkilöitä, kertyy heitä 174. He kaikki ovat antaneet tietojaan, taitojaan, työpäiviään ja vapaa-aikaansa yhteiseksi hyväksi.
Suuren toimistorakennuksen, kirjaston ja paloaseman lisäksi erilliseksi samaan pihaan rakennettiin toimistovirkailijoiden asuintalo. Kunnassa oli tuolloin 6000 asukasta. Sillä perusteella oli hallintorakennuskin oltava tilava ja tiilestä rakennettu, ettei ainakaan tupajumi nakerra. Vahvasti luotettiin kunnan tulevaisuuteen, kuten päättäjien ja viranhaltijoiden kuuluukin. Käyttöä saatiin lisää, kun Kuhmoisten ja Padasjoen käräjät saivat Kuhmoisten Kuntalasta käytännöllisen istuntosalin. Pihamaa palveli liiketoimintaa kahdesti kuussa pidettävillä toripäivillä.
Taloa käyttöön otettaessa kunnallismiehet totesivat puheenvuoroissaan, että nyt on rakennus, joka palvelee yhä laajenevaa ja kehittyvää hallintoa ja kuntalaisten palvelua. Ennustus oli osuva: toiminta laajeni 1970-luvulle tultaessa niin, että ahtauden takia kylkeen alettiin jo suunnitella lisäsiipeä. Ei kuitenkaan rakennettu, kun löytyi korvaavat ratkaisut tilaongelmaan. Sittemmin henkilömäärä on vähentynyt, mutta eihän asukaslukukaan ole enää 6000.
Seppo Unnaslahti
