TEKSTI & KUVAT KATJA SIRVIÖ
– EN OLE oikein päässyt kunnasta vielä perille. Hyväntuntuiselta ja elinvoimaiselta se vaikuttaa. Pienyrittäjiä on paljon, ja jokaisen pitää varmaan itse keksiä, mistä sen leivänkantin saa, Matti Hämäläinen pohtii.
Hämäläinen osallistui kesäkuun ensimmäisenä perjantaina Kuhmoisten kunnan järjestämälle uusien kuntalaisten risteilylle. Aiemmilta vuosilta tutun Jenni-Marian sijaan vesillä oltiin Jämsästä tilatulla Endlalla. Konsepti oli kuitenkin tuttu: Tarjolla oli kalakeittoa ja jälkiruokakahvit, ja Päijänne näytti vieraille parastaan.
Hämäläinen tuli Kuhmoisiin Kärkölästä ”vähän tyttärien perään katsomaan”. Tyttärien äiti oli kuhmoislainen ja hänet on haudattu Papinsaareen. Kun toinenkin avioliitto päättyi puolison menehtymiseen, päätti Hämäläinen tulla talonmieheksi Kuhmoisiin.
– Tähän asti tekemistä on riittänyt aamusta iltaan. Meillä on omakotitalo Lammasmäentiellä ja mökki Velisjärvellä. Ei täällä tarvitse peukaloita pyöritellä, Hämäläinen sanoo.
RIKU HASSI palasi sukunsa juurille Puukkoisille.
– Lapsuuden kesät olen viettänyt siellä. Faijalla oli lampaita ja aina piti rakentaa lammasaitaa. Mutsi sai lampaista villaa lankoihin, ja lihaa saatiin totta kai myös, Hassi kertoo.
Hassi muistelee, että uusien kuntalaisten risteily saattaa olla hänelle jopa ensimmäinen kerta Päijänteellä, vaikka vesielämä muuten onkin tuttua.
– Minulla on verkot vesillä. Jos kalaa ei tule, sanon, että pesen verkkoja, Hassi nauraa ja kertoo, että aika Puukkoisilla sujuu kalastuksen lisäksi lenkkeillen.
ANNELI LIEHU ehti olla Kuhmoisista pois 44 vuotta. Hän oli 18-vuotias lähtiessään opiskelemaan.
– Oli vaikeaa palata, sillä en tuntenut ketään. Olen kuitenkin mennyt rohkeasti kaikkiin harrastuksiin mukaan, Liehu kertoo.
Ja niitähän Kuhmoisissa riittää. Liehun mukaan aika on kulunut ihan huomaamatta ja itsensä helposti näännyttää, jos kaikkiin tapahtumiin yrittää osallistua.
– Täällä on hienot liikuntamahdollisuudet. En ollut moneen talveen hiihtänyt, mutta Päijänteellä se oli mahtavaa. Lisäksi pidän avantouinnista ja kävin Sahanrannassa uimassa niin pitkään kuin mahdollista, Liehu sanoo.
Kunnan tapa viedä tulokkaat risteilylle saa Liehulta kiitosta.
– Tämä on hieno tilaisuus. Ihmiset juttelevat keskenään, eivätkä vain tuijota järvelle.
